Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (...
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt...
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden...
