"Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Hei,
kiitos kysymyksestäsi! Kirkes-kirjastoissa valittiin vuoden 2020 vaiheilla palveluksi Viddla, joka siis on tällä hetkellä ainut kirjastokortilla toimiva elokuvapalvelumme. Kahta päällekkäistä palvelua kirjastokimpan ei kustannussyistä ole järkevää hankkia, mutta sopimuskauden vaihtuessa vaihtoehtoja toki puntaroidaan mm. palautteiden perusteella uudelleen. Toivottavasti https://viddla.fi tarjoaa kiinnostavia elokuvaelämyksiä!
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Näistä voisi olla hyötyä:
Teubes, Annien: Stylish doggwear.
Saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Lehtiartikkeli:
Hietaranta, Paula: Pikku koiran syysvaatteet. Suuri käsityölehti 2003, nro 10. ss.24-25,63
Koiran liivi:
Törmä, Ritva: Turvallista matkaa. Suuri käsityölehti 2004.nro 9 ss.24-25,63-64
kuvia koirien takeista
http://www.kanetti.fi/~ktukia/vaatetus.shtml
Kyseessä on Alfred Lord Tennysonin (1809-1892) runo Crossing the Bar (1889). Runoa ei ole suomennettu.
Voit lukea runon englanniksi alla olevasta linkistä.
https://poets.org/poem/crossing-bar
https://www.sparknotes.com/poetry/tennyson/section10/
Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html
Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Agneta Uddenbergin kirjan, Hyvät tavat (1986), mukaan "Tumma puku" kutsukortin alareunaan merkittynä tarkoittaa, että juhliin voi tulla juhlapukua vaatimattomammassa pyhäasussa. Vaatteet on valittava tilanteen mukaan.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan "tulemisella". Sarjasta on tehty kolme tuotantokautta, jonka kolmas kausi päättyi elokuussa 2018 (60 jaksoa). Ainakin elokuvien suoratoistopalvelu Viaplay näyttää sarjaa, mutta vain ensimmäisen tuotantokauden. Viaplaylta kannattaa suoraan kysyä, onko jatkoa tulossa sinne. DVD-muodossa ei sarjaa Suomessa ole levitetty, mutta ulkomaisten verkkokauppojen valikoimista löytyy ainakin tuotantokausi 1 kahteen boksiin jaettuna (kummassakin 40 jaksoa).
Heikki Poroila
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
