Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Käytin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Fili-hakua. Rajasin käännöskielen englanniksi, ilmestymisajan jaksolle 2020-2023 ja kohderyhmän aikuisiin. Haku löysi 51 teosta. Linkki Fili -hakutulokseen
Listassa esim. Aalto-Alanen Heikki: Rakastan sinussa ihmistä, Holmberg Niilas: Juolgevuođđu ja Seeck Max: Pahan verkko.
Valitettavasti haku näyttää vain äskettäin suomennetut kirjat. Joukossa on myös vanhempia teoksia esim. Lauri Viidan Moreeni.
Valitettavasti en tiedä, mitkä kaikki niistä ovat tällä hetkellä saatavina Helsingin kirjakaupoista. Kenties kauppojen nettisivut tai asiakaspalvelu voisivat olla avuksi.
" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin...
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Kirjastonhoitajan työnkuva on monipuolinen ja työ vaatii erilaisia valmiuksia ja osaamista riippuen osittain siitä, minkä kokoisessa/tyyppisessä kirjastossa työskentelee ja millainen toimenkuva kullakin on. Aika kattavan selostuksen löydät ammattinetin sivuilta
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/194_ammatti?link=true.
Koulutusvaihtoehdot näet oheisen linkin kautta: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/.
Uuden kirjastolain myötä pätevyysvaatimukset ovat tulleet aiempaa joustavammiksi. Ohessa kopio uudesta Kirjastolaista:
Kirjastolaki 17 §
Osaaminen ja johtaminen
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta...
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Wikipediasta löytyy todennäköisesti hyvin kattava luettelo Juice Leskisen sävellyksistä ja teksteistä. Sivustohaulla (ctrl+f) "suomennos" saa luettelosta poimittua 115 Juicen tekemää suomennosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Juice_Leskisen_s%C3%A4vellyksist…
Valitettavasti en löytänyt jouluevankeliumia Kymenlaakson murteella. Useilla muilla murteilla kyllä, esim. teoksessa "Ilosanoma: älkää pelätkö: jouluevankeliumi murteilla". Eri murteilla kirjoitettuja jouluevankeliumitekstejä löytyy myös netistä. Niitä voi hakea googlesta hakusanoilla: jouluevankeliumi ja murteet.
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Osoitteesta https://www.makupalat.fi/ löytyy valikoituja verkkosivuja haulla askartelu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/askartelu. Sieltä löytää esim. Perhekerhon askartelusivun, http://www.perhekerho.net/askartelu/ ja aina hyvien Martat.fi-sivujen askarteluohjeet, https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki-sivusto/kadentoissa/askart…
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Naaraspuolisen naudan eli lehmän vasikalla on utare jo syntyessään, eli lehmän neljä maitorauhasta muodostavat utareen. Vasikan tärkeimmät elimet, mm. utare, alkavat kasvaa voimakkaasti heti syntymän jälkeen, mutta esim. vielä puolivuotiaan vasikan utare on pieni. Tietoa mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT InnoNauta-hankkeen sivuilta ja Vilomixin asiakaslehden artikkelista Vasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Emolehmatuotanto/Pesonen%20Maiju%20-%20Ihanne%20emoa%20etsimss.pdf
http://www.vilomix.fi/asiakaslehti-vasikan_intensiivinen_alkukasvatus_parantaa_maitotuotosta
Oodi ilolle urkusovituksena näyttää löytyvän seuraavista nuottikokoelmista:
The Essential book of wedding music--the forty best loved organ pieces for the happy day |
|JULK/UTG: Kevin Mayhew, Stowmarket, 1997, 1 soolonuotti, 144 s., 31 cm, ISBN 1-84003-107-7 ;
The Classical music--Fake book--Over one hundred & fifty classical themes / Compiled by Peter Evans & Peter Lavender |JULK/UTG: Wise, London, c1995, 1 sävelmäkokoelma, 128 s., 31 cm, ISBN 0711944261 ;
The Faber Book of classical film themes--Arranged for easy piano/keyboard / by Daniel Scott
|JULK/UTG: Faber Music, London, c1988, 1 sävelmäkokoelma, 30 s., 31cm, ISBN 0-571-51064-7
Nuottikokoelmien saatavuuden kirjastoista voit tarkastaa Plussa-...
