Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän...
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Englanti ja suomi ovat kielinä aivan erilaisia, joten niillä ilmaistut asiat myös näyttävät rakenteellisesti erilaisilta. Suomessa käytetään esimerkiksi paljon sanan loppuun lisättäviä sijamuotoja, jotka englannissa ilmaistaan erillisillä sanoilla substantiivin edellä ("kaupassa", "in a shop").
Ehkä tätäkin tärkeämpi syy ainakin populaarimusiikin sanoituksissa on se, että sanoittajat pyrkivät iskevyyteen ja helposti mieleen jääviin ilmaisuihin. Silloin ei ruveta käyttämään pitkiä ja monimutkaisia sanoja, vaan tyydytään lyhyisiin, kaikkien tuntemiin ilmaisuihin. Ns. pop-englannin sanat näyttävät keskimäärin paljon suomalaisia lyhyemmiltä, mutta kyllä englannistakin pitkiä sanoja löytyy. Niitä ei vaan popmusiikissa ja viihteessä paljon...
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Helsingin kaupunginkirjaston Myllypuron mediakirjastossa on digitointitila, jossa voi mm. kopioida LP- ja C-kasettiäänitteitä CD-R-levylle.
Tilan voi varata Varaamon kautta: https://varaamo.hel.fi/ tai puhelimitse 09-31085092. Puhelimitse tai sähköpostitse (myllypuron_mediakirjasto@hel.fi) saat tarvittaessa lisätietoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
