Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Kappaleen nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirja 20:sta, muita nuotteja siitä ei näytä kirjastoissa olevan. Tästä linkistä voit tarkistaa nuottikirjan saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Kulttuurialan ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu media-assistentti jolla on toisen asteen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto.
Katso lisää
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampia teoksia, joissa on nukenvaatteiden teko-ohjeita.
Niitä löytää aineistorekisteristämme asiasanalla "nukenvaatteet". Voit myös hakea asiasanoilla "käsityöohjeet" ja "nuket" tai "nuket" ja "vaatteet". Teokset sijaitsevat pääasiallisesti pääkirjastossa ja Lastenkirjastossa.
Vanhoja käsityölehtiä saa lainaksi mm. pääkirjastosta, kuten esim. Suuri käsityökerho (vuodet 1975-1992 epätäydellisesti varastossa) tai Suuri käsityölehti (v. 1992-2000). Uusia Turun kaupungin- kirjastoon tulevia käsityölehtiä ovat esim. Novita, Kauneimmat käsityöt ja Uudet käsityöt.
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Tällaisen tiedon löysin HelMetistä:Advent (Adventtina) / Otto Olsson, es. Stockholms Undomskör. Toivottavasti tarkoitat samaa joululaulua, nimi on aika
tavallinen joululauluissa.
Marilyn Kayesta löytyy tietoa hänen suomalaisen kustantajansa WSOY:n nettisivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2 ja Mervi Kosken kirjasta /// Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. - 2001 ///. Arviointeja hänen kirjoistaan löytyy lisäksi aikakauslehdistä, näitä artikkeleita voi etsiä kirjastossa Arto-tietokannan avulla.
Aiheesta voi hakea kirjallisuutta esim. hakusanoilla "alkoholi, alkoholijuomat, ruokaohjeet, ruoanvalmistus, viinit, alkoholikulttuuri". Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta www.kuopio.fi/kirjasto (Verkkokirjasto Salli). Hakusana kirjoitetaan tarkennetun haun asiasanakenttään, termejä voi yhdistää ja-sanalla (esim. "alkoholi ja ruoanvalmistus").
Alkoholin käytöstä ruoanvalmistuksessa löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Berens, Christer: Ruokaa ja viiniä; Bon appétit: alkoholijuomat ruoanvalmistuksessa; Karjalainen, Yrjö: Portviini; Kemppainen, Jouni K.: Puolikuiva siiderikirja; Sinivirta, Jukka: Elämäniloa ja samppanjaa; Töringe, Sanna: Liköörikirja: makuja luonnosta ja puutarhasta.
Alkoholikulttuurista...
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua. Kannattaa olla yhteydessä taidehuutokauppoihin: Hagelstam ja Bukowskikis
Hagelstam https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/sell
Kyseessä on varmaankin Amanda Lydia Granfeltin kirjoittama Satu Suomen vanamosta. Se on julkaistu useissa lasten lukemistoissa, mm. Urho Somerkiven kokoamassa Lasten viides lukukirja -teoksessa (Otava, 1961).
Bengt-Åke Crasista löytyy hyvin niukasti tietoa suomenkielellä. Kirjailijasta on Wikipediassa lyhyt esittely suomeksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-Åke_Cras. Crasin ruotsinkielisten kotisivujen osoite on
http.//home.swipnet.se/~w-85977/cras/
Missään Helsingin kirjastojen soittohuoneissa ei näytä olevan congarumpuja. Näet kirjastojen soittohuoneet Helmetin palveluvalikosta. Voit etsiä suoraan kirjastot, joissa on soittohuone.https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Tarkemmat tiedot soittohuoneista näet, kun tarkastelet kirjastojen sivuja. Soittohuoneiden varauksista ja muista asioista löydät tietoa https://varaamo.hel.fi/ -sivustolta.
Helmet-kirjastojen lainattavat soittimet löydät Helmet-hausta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssoittimet__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt (hakusana SOITTIMET, rajaa haku esineisiin)
Mikäli kaipaamasi kirja oli isokokoinen, kyseessä voisi olla Josef Augustan: Muinaisajan eläimiä, 1960. Kirjassa on tietosivu ja sivun kokoisia kuvia tummalla pohjalla.
Jos kyse on pienemmästä teoksesta niin, vuonna 1957 on julkaistu Kai Petersenin teos Muinaiseläimiä värikuvina? Kuvat kirjaan on piirtänyt Verner Hancke. Piirrokset ovat melko tummia ja pelottaviakin. Kuvissa on esimerkiksi "silmäys synkänvihreään suometsään, joka kivihiilikaudella peitti mantereet navalta pohjoiseen" ja "suunnattoman suuri amerikkalainen 40 tonnin jymylisko, joka saattoi kohottaa pienen päänsä kymmenen metrin korkeudelle ilmaan". Kuvien lisäksi on aika paljon tekstiä mm. seuraavista aiheista: Kalat valtaavat meren, Matelijoiden tulo valtaan, Merihirviöitä...
Pimeyden kukat (Flowers in the attic) on filmattu 1987, ohjaaja Jeffrey Bloom. Kirjastoissa tätä elokuvaa ei ole saatavana. Andrewsin kirjaan Rain perustuvaa samannimistä elokuvaa on ohjaamassa Craig DiBona. Kirjaa ei ole suomennettu.
Lähde: Internet Movie Database http://akas.imdb.com/
Suomenkielisissä kirjoissa ei ole nimettyjä päähenkilöitä. Näissä teoksissa Kakkakirja (Bajsboken) ja Karvakirja (Hårboken) käsitellään lapsia kiinnostavia aiheita vapautuneesti ja kiertelemättä. Kakkakirjassa Pernilla Stalfelt kuvailee kakan olomuodot ja käyttötavat höystäen tietopaketin mainioin piirroksin. Karvakirjassa Stalfelt kertoo ihmisen karvoituksesta päästä varpaisiin.
