Kirjastoista löytyy tietoa Väinö Linnasta ja hänen tuotannostaan.
Tässä joitain esimerkkejä:
N-B Stormbom : Väinö Linna - kirjailijan tie ja teokset
Juhani Salokannel: Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia T
Tuntematon sotilas -teosta käsitellään kirjassa Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija, WSOY, 1980.
Verkkosivustoja aiheesta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985904053
https://www.wsoy.fi/kirjailija/vaino-linna
Armeija-aikaa ja nuoren kirjailijan elämää avataan Kansallisbiografiassa.
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Almazin on myös säveltänyt Randy Crawford. Piano- tai kosketinsoitinsäestyksellä varustettuna kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmaista:
All woman Volume 3--A collection of songs for female vocalists--Production by Stephen Clark and Sadie Cook. IMP, Woodford Green, cop. 1995. 1-85909-223-3 Kust. tuotenro. 2444A IMP
Katri Helena, (esitt.) Parhaat Toimittaja: Ari Leskelä. Fazer Musiikki, Espoo, c1993, 1 sävelmäkokoelma, 94 s., kuv., 31 cm Tähtisolistit 951-757-278-6 Kust. tuotenro. F07615-8
Kyseisten nuottien saatavuuden voit tarkastaa omasta lähikirjastostasi. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voit tilata ne lähikirjastosi kautta kaukolainaksi. Ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa ne ovat.
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
Miltään nuottikokoelmalta tuota valssia ei tunnu löytyvän, mutta
valssista ja sen nuotista on käyty paljon keskustelua alla olevalla palstalla ja sitä kautta nuottia on ollut saativissa eli
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1313.0
Kyllä valitettavasti julistetulostin on tällä hetkellä huollossa ja siksi pois varaamosta.
Pahoittelumme.
Onneksi Julistetulostin on kohta korjattu ja Sellon pajan palveluvalikoimissa.
Tarkkaa päivää emme vielä uskalla luvata, joten kone ilmaantuu varaamoon kun se taas toimii..
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita keittokirjoja, joissa annetaan erilaisille lihoille selvät paistamisajat. Oleellista lopputuloksen onnistumiselle on myös lihan esikättely, kuten esille otto huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistamista, pihvien leikkaaminen poikkisyin sekä kalvojen poistaminen ja pinnan pyyhkiminen kuivaksi.
Teoksessa Brita Olsson: ”Suuri lihakirja” on Paistamisajat – taulukko (s. 15), jossa eri lihoille ja ruhonosille annetaan paksuuden mukaiset paistamisajat pannussa. Näillä ohjeilla liha on sisältä vaaleanpunaista ja punertava lihaneste tihkuu ulos paistetulta puolelta. Siinä annetaan myös vinkkejä miten pihvin saa punaisemmaksi tai läpeensä kypsäksi. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös teoksesta ”...
Löysin seuraavat nimekkeet, joilla pääset alkuun. Lasten sanakirja- ja kieliromput: Ruma ankanpoikanen, My first incredible amazing dictionary, Alfa-aihepiirisanasto: Englanti, Eka kieliromppuni: Englanti, Eka kieliromppuni: Amerikanenglanti, My first english 1, Opi englantia Asterixin kanssa, Tell me more english 1 beginner ja 101 idiomia in english -kirja, joka sisältää kuvaselitykset osasta idiomeja, saattaisi olla hauska myös lapsille!
Löydät lisätietoa Härkösen tuotannosta mm. näistä teoksista:
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (2012)
Kotimaisia nykykertojia 8 (2010)
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Kuvaus osuisi aika tarkasti Elin Willowsin kolme vuotta sitten julkaistuun romaaniin Sisämaa (Teos, 2018). Se on Ruotsissa syntyneen ja nykyisin Suomessa asuvan kirjailijan esikoisteos.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/sis%C3%A4maa.html
Kirjastot eivät yleensä hanki asiakkaiden käyttöön atk-ohjelmia, koska niihin ei saa lainausoikeuksia. SPSS-tilasto-ohjelma on yleisesti käytössä eri oppilaitoksissa (mm. yliopistoissa), jonne se on hankittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin käyttöön esim. opinnäytetöitä varten. Yleensä käyttäjän on oltava oppilaitokseen rekisteröity opiskelija.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/) löytyy kyllä useitakin SPSS-ohjelman käyttöön liittyviä oppaita ja joissakin on mukana harjoituslevyke. Kirjallisuutta SPSS:stä löytyy hakusanalla SPSS.
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...