Kirjastosta löytyy runsaasti kirjoja jouluaiheisista näytelmistä, laululeikeistä ja saduista.
Tässä kokoelma:
Kulkunen: joulujulkaisu no.1 ja no.3 (Suomen nuorisokirjailijat) (näytelmiä, satuja, kertomuksia, runoja)
Ollikainen, Meri: Vilisee, kilisee tonttuja (joulujuhlien esitysleikkejä)
Koivula, Kirsti: Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle
Larsson, Rauno: Tonttuja ja marsilaisia: näytelmiä koulun juhliin
Salmivaara, Martti: Punainen hiippalakki: joulunäytelmiä
Vuori, Pekka: Korvatunturi: tarinoita joulupukin valtakunnasta
Salakka, Karin: Tarinoita joulua odottaessa
Kurenniemi, Marjatta: Joulun ikkuna (jouluaiheisia satuja)
Lagerlöf, selma: Joululahja ja muita kertomuksia
Lindgren, Astrid: Lapsen joulu: kootut joulukertomukset)...
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Gunilla Lundgrenin ja Siv Widerbergin kokoamassa runokirjassa I denna vida värld (vuodelta 1993)kerrotaan kukon, possun ja kuuden muun kotieläinten sanomiset Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Chilessä, Tsekkoslovakiassa ja Turkissa (esim. kuckeli-kuuu, kukko-kiekuu, kikeriguuu).
Internetistä löytyy lisää: lähes neljänkymmenen eläimen "ääntelyt" on kirjattu 36 kielellä.
http://www.georgetown.edu/faculty/ballc/animals/animals.html
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,...
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja...
En löytänyt tähän yksittäistä syytä. Ehkä eläinlääkäri osaisi auttaa tässä asiassa.
Kanin hoito-ohjeita löytyy verkosta ja kirjoista,
kirjaston kirjat, https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=kanin+hoito&type=AllFiel…
Pesu ry, https://www.pesu.org/kanin-hoito-ohjeet ja
Sey, https://sey.fi/lemmikkitieto/kani/
Kanin ravinto, https://evidensia.fi/hoitovinkit/kanin-ruokinta-elainlaakarin-ohjeet/
Kirjastoista saa 11.5.2020 lähtien varata aineistoa tavalliseen tapaan. Ehdottaisin Donnerin kirjan varaamista, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kirja on Töölön kirjastossa hyllyssä. Kirjastoon voi myös soittaa ja pyytää kirjan varaamista, jos ei voi/halua jättää varausta sähköisesti.
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, ...
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen...
