Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Musiikkikappaleet ja -videot ovat tekijänoikeuden alaisia. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa jakaa internetissä ilman oikeudenomistajan lupaa. Jos tekijänoikeuden omistaja (esim. levy-yhtiö) ei halua julkaista videota YouTubessa, kukaan muukaan ei voi niin laillisesti tehdä. Jos joku kuitenkin julkaisee videon luvatta, oikeudenomistaja voi pyytää YouTubea poistamaan sen. Näin on luultavasti käynyt tässäkin tapauksessa.
Lisätietoa tekijänoikeuksista YouTubessa:
https://www.youtube.com/yt/copyright/fi/
Yleistä tietoa tekijänoikeuksista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
Tekijänoikeuslaki verkossa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Finlexin sivuilta löytyy lainsäädäntö: Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011. Opiskeluoikeuden peruminen on kohdassa 43 a §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110954
Lapin yliopiston sivuila on kerrottu lyhyesti, miten yliopistolaki muuttui: "Lakimuutokset mahdollistavat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien puuttumisen tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa mm. alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa."
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Opiskelu/Opinto-oikeudet-ja-ilmoittautu…
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta nimisen kirjan avulla.
Kissistä löytyy tietoa yhtyeen kotisivulta https://www.kissonline.com/ sekä esim. Musiikkikirjastot.fi-levyhyllystä, http://levyhyllyt.musiikkikirjastot.fi/kiss-lick-it-up-kadonneen-kitari… . Youtubesta löytyy Kiss-materiaalia ja kirjojakin on, esim. Kiss : legendan synty 1972-1975 / Ken Sharp. 2014.
Muutama vuosi sitten Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tosiaan vastasi tähän samaan kysymykseen. Kirjaston mukaan tämä on periaatteessa mahdollista, mutta että käytännöt varuskunnittain vaihtelevat. Ota yhteyttä lähialueesi varuskuntaan tai sen varusmiestoimikuntaan, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.puolustusvoimat.fi/fi/
http://(www.vmtk.fi/
Aikaisemman vastauksen löydät täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=8204db2a-dcd5-4bc…
Satumaa 4 kirjasta löytyy norjalainen satu Soorian Moorian linna. En pysty tarkistamaan sadun sisältöä kun ainoat kappaleet kirjaa löytyy Haminan kirjastosta, mutta voisi kuvitella että sama satu olisi kyseessä. Kirjan saa Kyyti-lainana tilattua Kouvolaan.
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
