Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Anneli Kivelän uutuuskirja on joidenkin tietojen mukaan ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun puolessa välissä. Kansallisbibliografiassa tai kustantajan sivuilla ei vielä ole tietoa siitä, että kirja olisi jo ilmestynyt. Anneli Kivelän suositut Katajamäki-kirjat kyllä tulevat pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kannattaa siis seurata Helmetistä, milloin kirja on varattavissa.
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.karisto.fi/sivu/tuote/tasaista-tahtia-katajamaki/2492735
Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim....
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Hei,
Australiasta löytyy internetin hakukoneilla hyödyllisiä osoitteita. Esim. Google-haulla (http://www.google.com/) hakusanoilla Australia and deserts mm. seuraavat:
http://www.auslig.gov.au/facts/geogarea.htm
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/sdsa.html
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/gibson.html
http://www.utexas.edu/depts/tnhc/.www/fish/dfc/australi/desrtgen.html
http://www.oneworldmagazine.org/focus/deserts/wamain.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löydät hakusanalla aavikot kirjan MacQuinty: Aavikko ja hakusanoilla Australia : luonto kirjan Fox: The national parks and other wild places of Australia. Toki muissakin Australiaa koskevissa teoksissa kerrotaan aavikoista jossain määrin.
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti en tunne suunnittelijan nimeä, mutta seuraavista paikosta asiaa voisi kysellä:
Helmi Vuorelma http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
Wetterhoff http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/yhteydenotot/
Finlayson http://www.finlayson.fi/asiakaspalvelu
Designmuseo http://www.designmuseum.fi/info/
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html
Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, jonka voi saada Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortin saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin saaminen edellyttää Suomessa sijaitsevaa osoitetta, mutta pääkaupunkiseudulla ei tarvitse asua kortin hankkiakseen. Korttia ei kuitenkaan pysty saamaan mitenkään ilman kirjastossa käymistä.
E-kirjoja pystyy lainaamaan HelMet-kirjastokortissa olevalla kortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Niiden avulla kirjaudutaan järjestelmään sisälle.
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Etelämantereen lähivesien ahtojääalueet ovat Lapintiiran talvehtimisalueita. Lapintiiran pesimäalueet puolestaan sijaitsevat pääosin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja joissain tapauksissa 800 kilometrin päässä pohjoisnavasta.
Lähde: Chandler, David: Linnut - maailman mielenkiintoisimmat linnut. 2010
