Kaiteenpii (ei kalteenpii) liittyy kutomiseen. Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaiteenpii on kaiteen eli pirran pystysäle. Niiden välistä kulkevat loimilangat.
Pirta on kehikko, jossa on tasavälein ohuita säleitä eli piitä. Loimilangat pujotellaan säleiden väliin. Pirta pitää kangaspuiden loimilangat halutulla etäisyydellä toisistaan eli pirran avulla loimeen saadaan haluttu tiheys.
kaiteenpii - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Kaikilla nimillä ei valitettavasti ole omaa nimipäivää. Filiisi voisi viettää nimipäivää esim. Liisin ja Liisan päivänä 19.11. Liisi on kutsumamuoto Liisa –nimestä ja Liisa –nimen kantamuoto puolestaan on Elisabet.. Filiisi on erittäin harvinainen etunimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusivuilta löytyvän tilaston mukaan Filiisi –nimen on vuosina 1900 -1919 saanut kaksi lasta ja vuonna 2007 yksi. Lähteet: Lempiäinen, Pentti etunimikirja, Porvoo 1999 , https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Thomas Brezinalla on Ray Tom Robinson -niminen hevonen ja Daffi-niminen valkoinen länsiylämaanterrieri. (http://www.thomasbrezina.com/privat/tiere/?sid=90d8a7632e7bcdd697d61fc0…)
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
TJS opintokeskuksen sivuilta (joka on TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio) löytyy luettelo yhdistyksen hallituksen vastuista. "Hallituksen vastuut voidaan jakaa neljään tai viiteen luokkaa.
Parlamentaarinen vastuu: hallitus vastaa jäsenilleen siitä, että yhdistyksen toiminta vastaa yhdistyksen toiminta-ajatusta.
Siviilioikeudellinen vastuu: hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rikosoikeudellinen vastuu: yhdistyksen on noudatettava lakia.
Moraalinen vastuu: yhdistyksen hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita eikä kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaista hyötyä.
Hallituksen jäsenten sosiaalinen vastuu: hallituksen ja yhdistyksen toimintakyvystä...
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää...
Pekka Muhosella ja vaskoolilla googlaten löytyy seuraava kotisivu Wild Lapland Products http://www.wild.fi/,
jossa on yhteystiedot.
Pekka Muhonen oli yhtiön perustajajäsen ja toimintaa jatkaa hänen poikansa Harri Muhonen. Kotisivulla olevien tietojen mukaan vaskooli on yrityksen ensimmäisiä tuotteita, yhtiö perustettiin 1966. Kovin vanhasta tuotteesta ei siis ole kyse.
Antiikin keräilyharrastukseen löytyy avuksi runsaasti kirjallisuutta, esim. "Suomen antiikkiesineet" -sarja (2006), Wengel Hagelstamin "Uusi antiikkikirja" (2003).
Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu".
Se alkaa sanoin:
"Nukkuos vain pien’ armahain,
lintuna uutussa uinahtain!"
Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta:
Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Maakuntakirjastojen monihaulla löytyy kaksi teosta, jotka käsittelevät Shindo-venyttelyä, Päivi Järvisen Shindo : rentoutus ja venyttely, Hki : Create amove, 2004, 1 cd-äänilevy (35 min.)+ tekstiliite (16 s.) sekä Shindo kehotyöskentelyopas / Samuli Kinnunen, Kazuko Kuratomi, Hki : Shindo, 2004 (23 s., kuv.). Teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta niistä voi tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön lähimpään kirjastoon tai lomakkeella kirjaston kotisivun kautta. Lisätietoa aiheesta löytyy seuraavista verkko-osoitteista:
http://www.shindo.fi/
http://www.kurssiyhdistys.fi/opas/kehotyostkentelyopas2004.html
http://paivijarvinen.maanite.fi/sivut/shindo.html
