Marjukka Laapotin teoksessa Lahden paikannimistö (Lahden kaupunki, 1994) Sihvosenkatu mainitaan tiedoin: "Hovinlehto. Sukunimi Sihvonen. Osa entistä Sihvosentietä". Alueella on siis todennäköisesti asunut joskus Sihvonen-niminen henkilö tai suku, mutta valitettavasti tämän tarkempaa tietoa en löytänyt kadun nimeämishistoriasta. Hovinlehdosta teoksessa kerrotaan: "Uudehko asuinalue, jonka nimi tulee alueella olevan Hovinlehdon tilan mukaan."
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Merkitystä sanalle ei löytynyt. Webster Dictionaryssa wype sanan osalta on viitattu sanaan wipe. https://www.definitions.net/definition/wype
MOT sanakirja antaa sanalle wipe käännökset: pyyhkiä, pyyhkäistä, kuivata.
Nimi Sofia sekä numerot löytyvät osoitteessa: http://www.chinese-tools.com/
Ville nimeä ei tietokannasta löytynyt, joten asiaa kannattaa kysyä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta: Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
Avoinna klo 8-20
Kanslia:
Maria.Colliander@Helsinki.Fi
puh. (09) 191 22224
Haapajärven kirjastosta löytyy Anne Frankin kirjoittama Nuoren tytön päiväkirja. Lisäksi Anne Frankista löytyvät kirjat Miep Gies: Anne Frank, suojattini sekä Melissa Müllerin fiktiivinen Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut.
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet –tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät kysytyltä ajanjaksolta vain Yliopistojen valintaoppaat vuosilta 2006, 2007 (ja 2008). Samaiset oppaat löytyvät myös verkkoversioina osoitteista www.oph.fi/koulutusoppaat/yovalintaopas/fi/text/index.html
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_valintaopas_2007.pdf
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_Valintaopas.pdf
Vanhempia oppaita ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa säilytetty. Ylipäänsä yliopistokirjastotkin näyttävät Linda-tietokannan https://finna.fi mukaan säilyttävän vain uusimman. Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi pitäisi löytyä vuodet 1998,1999,2000, 2002, 2005-2006. Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto...
Ilmoita kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen aikuisten kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista peritään kaksi euroa).
Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Tietosi kirkkoisä Augustinuksen äidistä, Monica Hippolaisesta ovat ihan oikeat. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan lisäksi nimen Monica kohdalla: merkitys tuntematon, mahdollisesti kreik. yksinasuva naiserakko tai lat. kehottava.
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Tietoa muutoksesta ei suoralta kädeltä löytynyt. Tässä kuitenkin Helmet-hausta löytyviä teoksia, jotka mahdollisesti käsittelevät aihetta. Aiheena on käytetty hakua ”motorinen kehitys”
Varhaisvuosien liikunta, kirjoittajat: Pirkko Karvonen, Helena Siren-Tiusanen, Riitta Vuorinen
Lapsen motorinen kehitys / Britta Holle
Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen / Pirkko Karvonen
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä : varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Liikunta ja oppiminen : mitä merkitystä on kuperkeikalla? / Liisa Hakala
Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen / Kari Kauranen
Kyseistä lehteä ei löydy netistä, mutta se on luettavissa ja kopioitavissa mikrofilmiltä Lahden pääkirjastossa. Lisätietoa Lahden pääkirjaston mikrofilmipalveluista: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/mikrofilmit.htm
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Eduskunnan täysistuntojen äänestykset löytyvät täysistuntojen pöytäkirjoista. Äänestyksiä voi myös hakea valtiopäiväasiat ja -asiakirjat -hakusivulta rajaamalla hakutulokset äänestyksiin. Tämä rajausmahdollisuus löytyy vasemman reunan valikosta.
Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx
Lisätietoa äänestyksistä ja niiden hakemisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx
Runon on suomentanut Ville Repo nimellä "Metsän reunassa lumisena iltana". Runo löytyy kokoelmista Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992) ja Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY, 2003).
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
