Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Jatkamme edelleen etsintöjä, ja jos oikea kirja löytyy, palaan asiaan.
Tuntisiko joku lukijoista nämä runot ja kirjan?
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Käänös on Pentti Saarikosken (Otava, 1984). Aapo Junkolalta löytyy seuraava samansisältöinen suomennos: Jalkamiehiä toiset, jotkut laivamerta tai ratsujoukkoja päällä mustan maan kauneimmaksi näkevät, minä sen, jota rakastan. (Tampereen Yliopistopaino Oy, 2000)
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Sädesienestä ja sen aiheuttamasta perunaruvesta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Perunan kasvinsuojelu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 . Voit myös tehdä asiasanahaun "peruna" ja saat muita aihetta käsitteleviä kirjoja.
Internetistä löytyy myös tietoa aiheesta; voit hakea vaikkapa Googlella ( http://www.google.com ) sanalla sädesieni tai sitten perunarupi. Tässä muutama esimerkki: http://www.sci.fi/~ahven/peruna/rupi.htm
http://www.poke.fi/luva/paatto/pt97o3tt.htm
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen tänä keväänä. Kariston syksyn kirjaluettelossa ei ollut uutta Koiratytöt-kirjaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa sarjan jatkosta, voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi
Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
Punkaharjulta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa Lumme-kirjastojen kirjautumisongelmasta. Ehkä ongelma on ollut hetkellinen, mutta jos se yhä jatkuu, otatko yhteyttä suoraan Punkaharjun kirjastoon. Yhteystiedot alla:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/punkaharjun_kirjasto
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita...
