Mallinnokset ovat stl-tiedostoja. Lisätietoja saat Kohtaamispaikalta. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Ainakin seuraavista teoksista löytyy tietoa sisällissodan ajan tapahtumista Raumalla:
Heino, Ulla: Rauma: idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana, Uola, Mikko: Raumalaiset Suomea suojaamassa sekä Rauman seudun historia 3/P. Papunen.
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961.
Lisää tietoa hänestä löydät Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa ....
Lastensuojelulaitosten vierihoitoa käsitellään Kaisa Tervonen-Arnkilin toimittamassa teoksessa Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmiä lastensuojelulaitoksissa (1999). Lisäksi Otto Masasen ja Tapio Vilenin lopputyöstä Lastenkotilapsen elämänvaiheet ennen sijoitusta (1999) löytyy tietoa myös Kustaavan lastenkodissa sovelletusta vierihoidosta:
http://www.qnet.fi/kustaala/histut.htm
Franz Kafkan teosten tulkintoja löytyy muun muassa osoitteesta
http://www.vr.net/~herzogbr/kafka/index.html .Löytääksesi vastaavia sivuja Ernest Hemingwayn kirjoista käytä Ask Jeeves-hakupalvelua. Löydät sen osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ , kohdasta Tiedonhaku. Näin saat esiin pikahakuruudun. Valitse Ask Jeeves ja kirjoita hakulauseeeksi esimerkiksi Ernest Hemingway on the web tai pelkkä Ernest Hemingway. Samaa hakumenettelyä voit käyttää myös Franz Kafkan, samoin kuin kaikkien muiden sinua kiinnostavien kirjailijoiden kohdalla.
Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista...
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto...
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Tarkoittanet ”Nimipäiväleikkiä”, jonka on säveltänyt Margit Hollmérus. Laulun alkuperäinen nimi on ”Namnsdagslek” ja sen on myös sanoittanut Margit Hollmérus. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kansalliskirjaston tietojen mukaan Kerttu Böök. Laulu alkaa: ”Kun almanakkaa katselin, niin siellä tänään huomasin nimen...” Muistit sanat suunnilleen. Voit tarkistaa sanat esimerkiksi ”Lasten toivelaulukirjasta”, jonka ovat toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson (Fazer Musiikki, 1981, s. 192). Siinä on laulun suomenkieliset sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
