Tässä aluksi vain yksi kirjallinen lähde ja yksi nettilähde. Vastaajat saattavat täydentää vastausta kun löytyy lisää lähteitä.
Kirja: 10 kirjettä ylioppilaalle. Ote kirjan esittelytekstistä:
"Kymmenen tunnettua ja menestynyttä eri alojen henkilöä kirjoitti kirjeen ylioppilaalle. Syntyi vetävä ja raikas kokoelma tekstejä, joista useimmat ovat hyvin henkilökohtaisia. Kirjoittajat kuvaavat omaa nuoruuttaan ja kehitystään siksi, mitä ovat nyt."
Teos löytyy myös HelMet-kirjastossa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Wikipedian artikkelissa käsitellään hiukan Pulkkisen lapsuutta j nuoruutta ja siinä on linkkejä muihin nettilähteisiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riikka_Pulkkinen
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Ainakin yhden englanninkielisen (fanin tekemän) version kyseisestä kappaleesta löydät osoitteesta http://www.harhaa.com/mies_ja_musiikki.php?page=id_mies_ja_musiikki_kaa… . Kyseessä ovat Anssi kelalle ja hänen musiikilleen omistetut epäviralliset fanisivut. Kappale Karhun elämää on Anssi Kelan varhaisempaa tuotantoa Pekka ja Susi -bändin ajoilta.
Kappale näyttää löytyvän useastakin nuottikokoelmasta. Jotta löytäisit mieleisesi nuotinnoksen, toimi näin: kirjoita Plussa-aineistohakuun ( http://www.libplussa.fi/ ) nimekkeeksi laulun nimi kokonaisuudessaan ja valitse pudotusvalikosta aineistoksi nuottijulkaisu. Ennen kuin rupeat tilaamaan aineistoa jostakin kirjastosta, kannattaa varmuuden vuoksi tarkastaa kohdasta "Täydet tiedot", että kyseinen kokoelma todella sisältää etsimäsi kappaleen. Samalla näet täysistä tiedoista myös sen, millainen nuotinnos on kyseessä. Esim. seuraavista kokoelmista laulu löytyy: Standards 100 all-time favorites, Disney favorites 34 classic songs, Disney classics 56 favorite songs, The Thirties Part Four: Some day my prince will come, 50 years of cartoon...
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Kirjastoauton kuljettajalla tulee olla oikeus kuljettaa kuorma-autoa, eli ns. BC-kortti. Mikäli autossa työskentelevä virkailija ei aja autoa, ei hänellä tarvitse olla ajokorttia. Kirjastoauton kuljettajalla on yleensä myös kirjastoalan koulutus ja varmastikin monilla paikkakunnilla hän työskentelee yksin.
Pienellä alkukirjaimella, koska ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka niihin sisältyisi erisnimi (esim. pariisinperunat, bostonkakku).
Lähde
Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-esimerkkeja-pienes…
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Anthony Horowitzin kirjoittama "Alex Rider & Crocodile Tears" julkaistiin englanniksi loppuvuodesta 2009, mutta sitä ei ole vielä suomennettu. Suomentamistyö on luultavasti kuitenkin käynnissä.
Hyvin todennäköisesti kirja tilataan kirjastoon heti kun se vain on mahdollista.
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Darren Shania ja hänen teoksiaan koskevaan kysymykseen on vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a69460d1-d…
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html
Julkaisua johon olisi listattu kaikki julkishallinnon (= valtion, kuntien tm. julkisten yhdyskuntien hallinto) atk-päättäjät ei tietojemme mukaan ole, mutta avuksi kaipaamasi tiedon etsinnässä on sekä Suomen valtiokalenteri (http://www.halvi.helsinki.fi/valtiokalenteri/), jossa luetellaan valtion virastojen ja laitosten ylempi virkamieskunta sekä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, että Suomen kunnalliskalenteri josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien keskeisten viranhaltijoiden yhteystiedot.
Kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista kautta maan.
