Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri...
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat.
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Jos haluat noutaa teoksen kirjastoautosta, valitse pudotusvalikosta kirjastoauto ja kirjoita pysäkin nimi noutopaikka-pudotusvalikon alapuolella olevaan kenttään.
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
HelMet kirjaston verkkohausta löydät teoksia www.helmet.fi mm. sanan lapsitutkimus avulla. Kokeile.
Linda -tietokannasta löydät sanalla lapsikuva. Lindaan löydät linkin tietokantoja -sivultamme http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680
Tässä on linkkejä netissä oleviin lapsikuvaa käsitteleviin opinnäytetöihin:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10086
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10394
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12198
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10406
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10270
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10248
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9873
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/...
En löydä epileptisestä shokista mitään, mutta epilepsiasta löytyy meiltä m.m.
perusvideo, CD-rom että kymmenkunta kirjaa esim.:
EPILEPSIA
videokas., C1997
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
EPILEPSIA
kirja, 1994
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
ISOJÄRVI, JOUKO : NAINEN JA EPILEPSIA
kirja, [2000]
KIRKKONUMMI (2 kpl) Luokka 59.55
Internetistä löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.epilepsia.fi/ .
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Kyseessä on Hilja Haahden runo Minun ikäiseni. Itse asiassa runon ensimmäinen säkeistö päättyy tuohon muistamaasi riviin.Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-v-1960-kansakoulun-joulujuhlissaVoit lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Siviä Heinämaan teoksesta Lapsen usko (1935).https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1954875?term=ik%C3%A4isen%C3%A4ni&term=juuri&page=203
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausohjeissa sanotaan, että palvelu ei toimita käännöksiä eikä ota vastuuta käännösten sisällöstä. En siis voi esittää edes omaa tulkintaani Yeatsin tekstistä. Pahoittelen, etten voi auttaa asiassa.
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
