Magnus Enckellin Albert Edelfeltin perikunnalta ostama Villa Eka sijaitsee osoitteessa Edelfeltinkuja 1. Villa Eka on nyt Espoon kaupungin omistuksessa.
Lähde: Länsiväylä 8.9.2016, viitattu 13.9.2021
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
MOT-sanakirja antaa rohkaisuryypylle neljä käännöstä:
"rohkaisuryyppy
bracer, (yl alkoholista rohkaisuna) Dutch / liquid courage, stiffener
ottaa rohkaisuryyppy take a bracer Ota tuosta rohkaisuryyppy. There, have some Dutch courage."
Ilmaisut Dutch courage ja liquid courage löytyvät myös Wikipediasta ja Wiktionarysta.
Kyseessä on itävaltalaisen Marlen Haushoferin vuonna 1963 ilmestynyt Seinä (Die Wand), joka julkaistiin suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1964. Teos kerännyt viime vuosina uusia lukijoita, ja sitä on käsitelty mm. tänä vuonna ilmestyneessä Suurteoksia-antologiassa.
Seinä Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_300
Seinän saatavuustiedot Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.9668
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo...
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Lujitemuoviveneen rakentamisesta on kirjoitettu niukasti suomen kielellä, vaikka lujitemuoviveneet on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia lähteitä:
Stig Sandelin: Lasikuituvene, rakentaminen ja korjaukset(1976).
Veneen huolto ja kunnostus: lujitemuoviveneen omistajan käsikirja (2004). Kansialanimeke on Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja. Teos esittelee havainnollisesti veneen rakentamista sekä rakenteita, varusteita, sähkölaitteita ym. Teoksessa esitetään asiat havainnollisten piirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden mukaan.Tarkkoja rakennepiirustuksia esim. muotin valmistukseen tarvittavan lestin tekoon teoksessa ei kuitenkaan ole.
Hildeband, Martin:Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin: materiaalitekijät (...
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"...
Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Yle Areenasta löytyy Peter Kerekesin ohjaama elokuva Kohtalon tähdet (Wishing on a Star, 2024), joka lienee etsimäsi elokuva.https://areena.yle.fi/1-62427829Elokuva on katsottavissa 1.11.2028 saakka.
Otin yhteyttä suoraan Mannerheim-museoon Helsinkiin ja he auttoivat mielellään. Kirjalistalla on ensin kirjan nimi ja sitten kirjailija(t). Sen jälkeen tulee kirjan julkaisu- ja ulkoasutiedot, jos ne ovat olleet saatavilla. Listalla on mukana myös kaksi Eva Mannerheim-Sparren teosta: Gastronomie pratique : études culinaires ; suivies du Traitement de l'obésité des gourmands. / Ali-Bab. Pseudonym of Henri Babinski, 1855-1931. 1928 French Paris : E. Flammarion, 1928 1281 p. Mets de fruits et de legumes crus / par M. Bircher Benner, Max Edwin Bircher Bircher-Benner, Max, 1867-1939. Bircher, Max Edwin 1895-1977. 1927 French Zürich : Wendepunkt, 1927. 51 p. ; 21 cm. What shall we have to-day? : 365 recipes for all the days...
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Henkilökohtaisen PIN-koodin saamiseksi asiakkaan täytyy esittää kuvallinen henkilökortti kirjastossa asioidessaan. PIN-koodin saa mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta.
Kuvallisen henkilökortin esittäminen vaaditaan siksi, ettei kukaan voisi käyttää väärin jonkun toisen ihmisen (kadonnutta, varastettua) kirjastokorttia ja/tai kirjaston käyttäjätunnusta ja siten aiheuttaa vahinkoa toiselle ihmiselle, vaikkapa lainaamalla toisen ihmisen kortilla suuren määrän kallista aineistoa, jonka jättäisi palauttamatta.
Asiasta säätää myös henkilörekisterilaki. Kirjaston asiakasrekisteri voidaan rinnastaa muihin henkilörekistereihin.
Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein...
