IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Sen lisäksi että kirjastoihin hankitaan valtava määrä aineistoa, kokoelmasta myös poistetaan paljon esim. huonokuntoisia, likaisia ja tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
Kulttuurillisesti tai muuten arvokasta ja säilytettävää kirjallisuutta siirretään kirjastojen omiin varastoihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varastoitava kirja-aineisto on koottuna Pasilan pääkirjastossa sijaitsevaan Helmet-kirjavarastoon. Vastaavasti Helmet- musiikkivarasto on Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Pääkirjaston kirjavarastolla on kokoa 884m² ja siellä on yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertaa.
Lisätietoa aiheesta ja varastointiperiaatteista löydät Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/...
Hyviä vinkkejä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytöstä löytyy Helmet-sivuston Lapset-sivuilta. Siellä kerrotaan mm. siitä, kuinka saa kirjastokortin ja kuinka kirjat on kirjastossa järjestetty. Myös eri kirjastojen tapahtumista löytyy tietoa sivun kautta. Esimerkiksi ensi viikon talvilomaviikolla kirjastoissa on paljon toimintaa. Sivut löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset
Aikuisillekin tarkoitetuilta Info-sivuilta löytyy lisää tietoa vaikkapa kirjojen varaamisesta. Varaaminen ja kirjan lähettäminen Helmet-kirjastosta toiseen on alle 18-vuotiaille maksutonta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Hyviä lukuvinkkejä löytyy vaikkapa lastensivusto Okariinon ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin kautta:
http://www.okariino.fi...
Kuvaus osuisi aika tarkasti Elin Willowsin kolme vuotta sitten julkaistuun romaaniin Sisämaa (Teos, 2018). Se on Ruotsissa syntyneen ja nykyisin Suomessa asuvan kirjailijan esikoisteos.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/sis%C3%A4maa.html
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös...
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Tarkennetulla Helmethaulla kehykset ja askartelu löytyi kuusi teosta.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2156553__S%28kehykset%29%20%28askartelu%29__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2156553
Niistä kenties parhaiten sopisivat:
Tee itse kehykset / Emeli Mårtensson ja
The $50 home makeover : 75 easy projects to transform your current space into your dream place - for $50 or less! / Shaunna West
Hakusanalla vitriinit löytyi: Display cases you can build / Danny Proulx
Tarkennetulla haulla laatikot ja askartelu ja puutyö löytyi kaksi teosta:
Box making : 25 projects for storage and display ja
Taunton's complete illustrated guide to box making / Doug Stowe ...
Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa.
Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:
Duodecim-ketoaineet
Tosi harmillista, ja olemme hyvin pahoillamme. Onko mahdollista, että sähköpostiosoitteessasi on virhe, tai että spostisi on täynnä? Joskus myös roskapostisuodatin estää viestin perillepääsyn. Ilmoitatko, jos nämä eivät ole mahdollisia syitä, niin selvittelen asiaa edelleen.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
