Koulukodit (aiemmin vuoteen 1946 asti kasvatuslaitokset) ovat lastensuojelulaitoksia, joissa annetaan opetusta, kasvatusta ja hoitoa sopeutumisvaikeuksien vuoksi huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Laitoksia on kutsuttu myös turvakodeiksi sekä tyttökodeiksi tai poikakodeiksi. Oppilaat ovat suorittaneet niissä kansakoulun tai peruskoulun. Ammattikoulukodeissa on voinut saada ohjausta eri ammatteihin. Oppilaiden ikä on eri aikoina vaihdellut 7-21 vuoden välillä. Kasvatuslaitoksia ovat ylläpitäneet valtio, kunnat sekä yksityiset yhteisöt.Kasvatuslaitosten esivaiheita olivat 1800-luvulla syntyneet orpo- ja lastenkodit, joista osa oli luonteeltaan kasvatuslaitoksia. Yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien määrä on...
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne...
Brian Jacquesin Redwallin taru -sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Viimeisin suomennos eli 10. osa ilmestyi jo vuonna 2003. Otavan nettisivuilla ei näy ainakaan tällä hetkellä tietoa uudesta suomennoksesta. Sivulta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacques_brian/fi_FI/suomenne… voit jatkossa tarkistaa suomennosten tilanteen. Samalta sivulta voit myös lähettää palautetta Otavalle ja kysyä heiltä suoraan asiasta.
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html
Osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ löydät suomalaisten lääkäreiden tekemiä yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Hae kirjoittamalla hakulaatikkoon sana endometrioosi.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on vinkkejä mitä arkistotietoja sota-aikaisesta palveluksesta on löydettävissä:
Palvelus armeijassa | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.fi)
Jos joukko-osasto on tiedossa, sotapäiväkirjoista tai päiväkäskyistä voi löytyä lisävalaistusta. Monesta joukko-osastosta on myös oma historiikkiteoksensa. Arkistolähteiden lisäksi on mahdollista, että henkilö on luovuttanut tietojaan esimerkiksi paikkakunnan veteraanikirjaan tai Suomen rintamamiehet -matrikkelisarjaan. Nimi saattaa vilahtaa myös sota-aikaisissa sanomalehdissä, jotka ovat käytettävissä digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Koko runoteosta ei ole suomennettu. Kulttuurivihkot-lehdessä (5/2001) on Markus Långin artikkeli Charles Dodgsonista eli Lewis Carrollsista. Siinä Lång suomentaa runon nimen (Härmiöjahti) ja muutamia säkeistöjä. Artikkeli on myös netitse luettavissa:
http://www.elisanet.fi/mlang/lewis/carroll-essee.html
Runon nimi on suomennettu myös Markus Långin kääntämään kirjaan Kirjeitä lapsiystävälle.
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
Jos kaikki tietyn teoksen lainakappaleet ovat lainassa, ja jonossa on varaus, ei kukaan lainaajista voi uusia lainaansa. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yhtään varausta ei ole enää jonossa, eli jonkun lainaajista täytyy ensin palauttaa lainansa.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Anthony Horowitzin kirjoittama "Alex Rider & Crocodile Tears" julkaistiin englanniksi loppuvuodesta 2009, mutta sitä ei ole vielä suomennettu. Suomentamistyö on luultavasti kuitenkin käynnissä.
Hyvin todennäköisesti kirja tilataan kirjastoon heti kun se vain on mahdollista.
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
