Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Helsingin kaupunginkirjaston Asko-yleisökoneilla on asiakkaiden käytettävissä useita työkaluohjelmia, mutta julkaisuohjelmaa ei valitettavasti niissä ole. Verkosta ei ole mahdollista ladata ja asentaa ohjelmia Asko-koneisiin.
Asko-koneiden ohjeet: http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Kirjastotyöhön tutustuminen kannattaa aloittaa TET-harjoittelulla kirjastossa. Se on oivallinen tapa nähdä, mitä kirjastotyö pitää sisällään ja voisiko se olla juuri se oma juttu. Kun TET-harjoittelu tulee ajankohtaiseksi, suosittelen olemaan yhteydessä lähialueesi kirjastoihin. Vantaan kirjastojen tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta https://helmet.finna.fi/.
Seuraava askel olisi kesätyöpaikan hakeminen kirjastosta. Vantaan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille, ammattiin opiskeleville, lukiolaisille ja 15 vuotta täyttäneille koululaisille. Kaupunki tukee 15-18-vuotiaita vantaalaisnuoria 300 euron arvoisella kesätyösetelillä.
Lisätietoa kesätyösetelistä ja sellaisen hakemisesta
Lisätietoa...
Enemmän tietoa tästä nuortenkirjailijasta on teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999). Perustiedot löytyvät Oulun kaupunginkirjaston sivuilta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/laine.html .
Omakotitalon vuokraukseen sovelletaan todennäköisesti seuraavaa lakia :
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481
jossa luvussa 7 käsitellään vuokrasopimuksen irtisanomista
Lain löytää netistä osoitteesta
www.finlex.fi/ lainsäädäntö /ajantasainen lainsäädäntö
hakusana huoneenvuokra
7 luku
Vuokrasopimuksen irtisanominen
51 §
Vuokrasopimuksen päättyminen irtisanomisen johdosta
Jos toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, se päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei toisin sovita taikka tästä tai muusta laista muuta johdu.
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy irtisanomisen johdosta vain siten kuin 39, 44, 46, 55, 90 ja 91 §:ssä säädetään. Jollei muuta ole säädetty tai sovittu, sopimus irtisanomisen johdosta päättyy...
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta.
Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä.
Lähteet ja lisätietoa:
Luontoportti: Sinisorsa
Peda.net: Vesilinnut
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)...
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –...
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Kielitoimiston ohjeiden mukaan numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti.Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki
Yksi mahdollinen syy ongelmaan on se, että kiintolevy on niin täynnä ettei siellä ole tilaa luoda uusia palautuspisteitä. Jos levyllä kuitenkin on tarpeeksi tilaa, niin Windowsin rekisteri voi olla vahingoittunut. Microsoftin englanninkielisiltä sivuilta löytyy ohjeet rekisterin korjaamiseen tässä tilanteessa osoitteesta
http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;303354
Kyseiseltä sivulta löytyy kolme erilaista tapaa korjata Windowsin rekisteri.
