Tarkoittanet ”Nimipäiväleikkiä”, jonka on säveltänyt Margit Hollmérus. Laulun alkuperäinen nimi on ”Namnsdagslek” ja sen on myös sanoittanut Margit Hollmérus. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kansalliskirjaston tietojen mukaan Kerttu Böök. Laulu alkaa: ”Kun almanakkaa katselin, niin siellä tänään huomasin nimen...” Muistit sanat suunnilleen. Voit tarkistaa sanat esimerkiksi ”Lasten toivelaulukirjasta”, jonka ovat toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson (Fazer Musiikki, 1981, s. 192). Siinä on laulun suomenkieliset sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Hei! Voit noutaa kirjan pääsiäisen jälkeen. Kirja on lainattu nyt jo sinun kortille ja eräpäivä on 16.4. Kun haet kirjan, sen laina-aikaa voidaan jatkaa, jos kirjaan ei ole varauksia.
Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Otimme yhteyttä Sotkamon kunnankirjastoon. Heiltä kerrottiin, että heidän kirjastossaan ei tällaista lakimiesneuvontaa ole koskaan ollutkaan. Lähin kirjasto, josta löytyy asianajajien maksuton neuvontapalvelu on Kajaanin kaupunginkirjasto. Kevään päivystysajat löydät tästä linkistä: http://213.143.184.82/kirjasto/index.htm
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Harmillista, ettet päässyt lainaamaan! Kannattaa ottaa yhteyttä Palokan kirjastoon ja tiedustella asiaa heiltä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on kirjastojen valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jonka kautta ei ole mahdollista selvittää yksittäisen kirjaston omatoimiajan ongelmatilanteita.
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista Ylioppilaslehti tuolta ajalta puuttuu kokonaan. Se on kuitenkin luettavissa Kansalliskirjastossa, myös mirofilminä.
https://finna.fi
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto...
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
