Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Vuonna 2001 ilmestyneen Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat -luettelon (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki; BTJ Kirjastopalvelu Oy) mukaan Neiti Etsivä -kirjoja on suomeksi ilmestynyt 105. Niistä viimeisin on Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus (2001). Lisätietoja voit etsiä kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta http://www.tammi.net ja kohdasta Yleinen kirjallisuus, josta valitset sivun Nuortenkirjat.
Hakuruutuun voit kirjoittaa Neiti Etsivä. Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta löydät muitakin vastauksia Carolyn Keenestä ja Neiti Etsivästä tehtyihin kysymyksiin osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Päiv. 13.03.2008)
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486…
Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
Kokeile Supertravelnet-linkin karttahakua osoitteessa http://www.supertravelnet.com. Klikkaa ensin Europe, sitten Estonia jne. aina tarkempaa karttaa kohti.
Asiakastietokoneet uusitaan Helsingin kirjastoissa alkuvuoden 2023 aikana. Asiakaskoneissa käytössä oleva LibreOffice on vapaa, avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto. https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/
LibreOfficen verkkosivuilta löytyy ohjeita työkalujen käyttöön: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0503.html?&DbPA…
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Suomalaisista etunimistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu muun muassa seuraavat teokset:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Lisää nimikirjoja löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www-osoite http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla nimet tai etunimet.
Nimitietoa netistä löytyy esimerkiksi Tampereen yliopiston Campus-lehden artikkelista (osoite http://www.uta.fi/campus/981/eka.htm ).
Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelumme arkistosta saa lisätietoa (haku asiasanalla etunimet).
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
Stephenie Meyerin New Moon eli Houkutus-kirjan jatko-osa ilmestyy suomeksi syksyllä 2007 nimellä Uusikuu. Kustantaja WSOY ilmoittaa julkaisupäiväksi 31.10.
Lisätietoja kustantajan sivuilta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/news&id=745
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi Muranon lasitaidetta käsittelevää teosta.
Ensimmäinen teos: "Venini: catalogue raisonné" sisältää Muranon tuotantoa laajasti vuosilta 1921-1986. Teoksessa on runsaasti värikuvia maljakoista ja muistakin Muranon taidelaseista.
Toinen teos: Heyel Norbert: "Murano: the glass-making island" käsittelee yleisesti Muranon saarta, historiaa sekä lasitaidetta.
Tarkemmat saatavuustiedot näistä kahdesta teoksesta voitte tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta tästä linkistä: http://goo.gl/nyczw7. Hakutulos on saatu asiasanalla Murano.
Kappaleen nimi lienee Ihanuuteni ja sitä on esittänyt Yasmiinin tuoksu. Eräällä keskustelupalstalle aihetta käsitellään hieman enemmänkin, http://www.radiosuomipop.fi/phpbb2/viewtopic.php?p=152860 .
Aineistotietokannasta kannattaa etsiä nimellä Ihanuuteni, http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form.html .
Haulla löytyvät seuraavat
Suomirock Vol 1 [Videotallenne] : Power Karaoke
Suomi soittaa [Äänite] : jaksaa vanhakin tanssia p1997
Tanssiorkesteri Syke Villit bootsit p2003
Ensimmäisestä en löytänyt tietoja esittäjästä tätä kautta, toisella levyllä kappaleen esittää tanssiorkesteri Ässät, kolmannella tanssiorkesteri Syke. Ehdotan, että käyt lähikirjastossa katsomassa, olisiko näissä äänitteissä etsimäsi kappale.
Marvi Jalosta löytyy enemmän tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
-Nuorten suosikkikirjat kautta Plätän.
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan pääkirjaston lastenosastolta, ensimmäinen on lainattava kappale ja toinen on lasten käsikirjastossa. Voit kysyä tarkemmin kirjaston henkilökunnalta.
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Ympäristö-, luonto- ja luonnonsuojeluaiheisia lasten ja nuorten kaunokirjallisuusluetteloita löytyy esim. seuraavilta internetsivuilta: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/elaimia.htm, tältä sivulta on myös linkki Tampereen kaupunginkirjaston satuhakemistoon, http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ,josta voit hakea aineistoa asiasanoilla. Nuorisokirjailijoiden kotisivulta löytyy ympäristöaiheisia kirjoja, http://www.nuorisokirjailijat.fi/ymparisto.shtml.
Kallion kirjaston Satukalliosta, http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ , voit etsiä aineistoa asiasanoilla (esim. sähkö, ilma).
Kirjoja, jotka käsittelisivät energiaa, aineiden kiertokulkua... ei kaunokirjallisuuden puolelta juurikaan löydy, mutta monissa kaunokirjallisissa teoksissa...
