Seksitaudit eli sukupuolitaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana jo tuhansia vuosia. Näin ollen on luultavaa, että historian ensimmäiset maininnat sukupuolitaudeista löytyvät vanhimpien korkeakulttuurien teksteistä.
Varhaisimmat mesopotamialaiset lääketieteelliset tekstit ovat 2000-luvulta eKr. Urin kolmannen dynastian ajalta (n. 2112–1950 eKr.) on säilynyt sumerinkielinen lääketieteellinen manuaali. Babylonialainen oppinut Esagil-kin-apli (fl. 1067–1046 eKr.) laati Sakikkū-nimisen systemaattisen lääkärikirjan. Teosta kutsutaan myös Diagnostis-prognostiseksi käsikirjaksi. Tästä lääkärikirjasta löytyy mainintoja sukupuolitaudeista, luultavasti esimerkiksi klamydiasta, kupasta ja tippurista.
Näyttää siltä, että seksuaalikäyttäytyminen...
Valitettavasti kirjastojärjestelmästä voidaan tällä hetkellä lähettää vain yksi noutoilmoitus per varaus. Varausilmoituksen voi saada myös tekstiviestitse.
Varauksia pidetään odottamassa noutoa kuusi kirjaston aukiolopäivää eli siis käytännössä viikko plus päivä. Jos varausta ei ehdi noutaa, sen voi poistaa esimerkiksi Taskukirjastossa tai Helmetin Omissa tiedoissa ennen noutoajan umpeutumista. Tällöin noutamattoman varauksen maksua ei mene.
Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Edmüller, Andreas: Manipulointitekniikat : niiden tunnistaminen ja torjuminen (Rastor, 2004)
Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus : rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin (Duodecim 2006; julkaistu uudelleen v. 2008 nimellä Huijaus : rohkaisua, johdattelua, psykoterroria)
Løvås, Edin: Ei herroina halliten... : alistamisen ongelma yhteisöissä (Perussanoma, 1991)
Mäki-Kulmala, Heikki: Näin puhui Sarasvuo (Vastapaino, 2002)
Propagandan renessanssi : julkisen manipulaation paluu : johtamisen laitoksen propagandaa ja julkisuutta käsitellyt seminaari 30.1.2002 (toim. Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2002)
Puolimatka, Tapio: Opetusta vai indoktrinaatiota? : valta ja manipulaatio...
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa.
Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010)
Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010)
Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004)
Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009)
Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006)
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007)
Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997)
Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä...
Tällaisia tavalla tai toisella oppimisvaikeuksiin liittyviä kertomuksia eri-ikäisistä lapsista olemme löytäneet:
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004). 13-vuotiaalle Grégoirelle koulu on kauhea paikka ja läksyjen tekemisestä ei tule mitään. Häntä kiinnostavat aivan muut asiat, nikkarointi ja keksintöjen tekeminen.
Hayden, Torey: Pöllöpoika (Otava, 2005) Tarina väheksytyn ja syrjityn koulupojan ystävyydestä tytön kanssa, jota puolestaan kiusataan fiksuutensa takia
Kallioniemi, Tuula: Konsta eka A (Otava, 2004) Konsta aloittaa koulun ja monet asiat ovat outoja ja jännittäviä. Melkein kaikki muut tuntuvat jo osaavan lukea ja Konsta on varma, ettei opi ikinä.
Lindquist, Marita: Tuuti ja pahankurinen b (WSOY, 1973) Luku- ja...
Tämä on pelkkä arvaus: teema Ridley Scottin ohjaamasta elokuvasta "1492: Conquest of Paradise" ("1492 - Paratiisin valloitus")? Elokuvan musiikin on säveltänyt Vangelis.
Elokuvan teema YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=p96pdqxxu_4 (alkaa suunnilleen kohdasta 0:48)
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Majamaa-nimen alkuperänä pidetään nuotta- ja kalamajoja sekä karja- ja metsämajoja. Talonnimenä ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen. Suomalainen sukunimikartasto sijoittaa pääsääntöisesti Majamaa-sukunimen Alavuden ja Parkanon ympäristöön.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto. SKS, 1998.
Anne Holappa, Nurmijärven kirjasto
Suolaa ei ole keksitty, mutta sen käyttö kylläkin. Ruokasuola (Natriumkloridi) on kemiallinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa. Suola on kuitenkin ollut merkittävä osa ihmiskunnan historiaa viimeistään siitä alkaen, kun muinaiset egyptiläiset ja kiinalaiset keksivät yli 4 000 vuotta sitten käyttää hyväkseen suolaa ruoan säilöntään 1).1)Historia: Suomi ja maailma historian valokeilassa, 2013, nro 1. Kun suola pyöritti maailmaa, s. 14–21.-https://www.saltlife.fi/page/8/suolan-historia
Eduskunnan kirjaston sivuilla on tietokanta ELKI, jossa on linkkejä oikeuden, politiikan ja hallinon alueelta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html . Linkkejä voi hakea maittain ja aiheittain. Sieltä pääsee mm. Thomas-tietokantaan Yhdysvalloissa, josta voi etsiä lakitietoa: http://thomas.loc.gov/ . Suomen yhteisluetteloista Manda:sta ja Linda:sta en löytänyt suoraan aihetta käsitteleviä julkaisuja.
Tämä oli ainoa viite, joka sivuaa aihetta:
Tuliara, Merru
Työnhakijoiden huumetestauksesta ja oikeudesta yksityisyyteen Yhdysvalloissa
JULKAISUSSA: Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja. 1996, s. 97-122
ASIASANAT:
testit - huumeet
työnhaku - testit
yksilönsuoja - työntekijät - Yhdysvallat
Eduskunnan kirjastosta voit saada muutenkin...
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)...
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Suomalaisia musiikki- ja nuortenlehtiä pääset selaamaan esimerkiksi Makupalat-hakemistosta, jonka osoite on http://www.makupalat.fi/. Kohdasta Viestintä/Uutiset, lehdet ja edelleen kohdasta Muut lehdet löydät aiheittain jaoteltuja lehtiluetteloita. Sivun oikeasta reunasta löytyy hakemisto ja siitä kohta Nuortenlehtiä. Saman hakemiston kohdasta Muut lehdet löytyvät musiikkilehdet.
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
