Löydät R.L. Stinestä kätevästi kuvia esim. Googlen kuvahaulla. Klikkaa osoitteeseen www.google.fi ja valitse Kuvat. Kirjoita hakusanaksi R.L. Stine ja kuvia löytyy!
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Hannu salamasta löytyy tietoa mm. teoksista Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Miten kirjani ovat syntyneet. 2 : Kirjailijoiden studia generalia 1979 / toimittanut Ritva Haavikko; Salama, Hannu: Ihmisen ääni; Tarkka, Pekka: Salama ja Tarkka, Pekka: Suomen kirjallisuuden historia.
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
Kirjastot.fi -sivustoon on koottu sivulle Suomen kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/ Täältä löytyvät siis yleisten kirjastojen tiedot, myös kunnan/kaupunginkirjastojen omia Internet-sivuja. Yleisten kirjastojen osalta lisätietoja voi kysyä osoitteesta toimitus@kirjastot.fi .
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta löytyvät yliopiston kirjastot http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
TILKE - Suomen tieteellisten kirjastojen sivun kautta löytyvät ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot http://www.lib.helsinki.fi/tilke/
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
"Kipakan akan kehtolaulu" on mukana nuottikokoelmilla Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1968 ja 1974) ja Keski-Pohjanmaa laulaa: uusia keskipohjalaisia lauluja (Keskipohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys, 1990). Ainakin jälkimmäisestä pitäisi löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kappaleeseen.
Tietoa Francine Pascalista on hyvin vähän saatavilla suomeksi, mutta seuraavalta sivulta löytyy kirjailijan haastattelu englanniksi.
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine.html
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Parhaiten löydät tietoa Suomen yleisistä kirjastoista löytyvistä Sandmaneista hakemalla seuraavalta sivulta: http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Kyseisiltä sivuilta voit hakea kaikkien Suomen maakuntakirjastojen kokoelmista
esim. seuraavasti: Kirjoita tekijäkenttään Gaiman, Neil (tämäkin jo riittää, mutta voit vielä lisätä nimeke-kenttään (=kirjan nimi) sanan Sandman.) Sitten valitset sivun alaosasta kohdan "valitse kaikki" ja sitten "hae". Aika paljon näyttää löytyvän. Omasta kirjastostasi voit varmaan saada näitä sitten kaukolainaksi, jollei siellä niitä muuten ole. Kysy kirjastostasi.
Asian selvittämisen tekee vaikeaksi se, että tekijä on anonyymi eli tekijää ei tiedetä. Koska kirjan mahdollisesta turkinkielisestä nimestä ei ole tietoa eikä tekijän nimeä ole, ei käännöksen olemassaoloakaan voi varmistaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei käännöstä ole, ainakaan sitä ei eri tietokannoista englanninkielisellä nimellä haettaessa löytynyt.
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa...
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksessa Kiinan kulttuuri, 1999 (ISBN 951-1-15943-7) lukee s. 304 näin: "Kiinassa ei koskaan kirjoitettu varsinaista eeposta, kuten Intiassa Ramayana ja Mahabharata tai Kreikassa Ilias ja Odysseia.---Mytologinen aineisto ei myöskään esiinny kootusti missään yksittäisessä teoksessa, vaan se on hajallaan Zhou- ja Han-kausien klassikoissa."
Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä tietokannasta, osoite
http://www.helmet.fi
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
