Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin...
Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Eerika on Erikin sisarnimi ruotsalaisessa almanakassa. Suomen almanakassa se esiintyy eri kirjoitusasuissa (Erica, Erika,Eerika, Eriikka). Pohjoismaiden lisäksi sitä on käytetty mm. Saksassa, jossa se on yhdistetty kanervien tieteelliseen nimeen Erica.
Lähdekirjallisuutta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa: Etunimet; Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat.
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ne tehdään esim. seuraavista aineista (Kellogg'sin Rice Crispies): riisi, sokeri, maissisiirappi. Tarkemmat tiedot saat kaupasta paketin kyljestä.
Jos sinua vielä kiinnostaa riisimurojen ravintokoostumus, se löytyy sivulta http://www.ktl.fi/fineli/ ja valitset sieltä vasemmasta reunasta linkin Elintarvikkeet ja alkukirjaimen R jonka alta löytyy myös riisimuro.
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Valitettavasti Vaasan kirjastosta lainattuja kirjoja ei voi palauttaa Seinäjoelle.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy sarjan ensimmäinen osa Harry Potter och de vises sten. Voit pyytää sarjan muita osia kaukolainaksi Seinäjoen kirjastoon, tällöin voit myös palauttaa kirjat Seinäjoelle.
Täältä löydät lisätietoa kaukolainauksesta:
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Kotimaan kaukolaina maksaa 5 euroa.
Velvoite perustuu PKS koronakoordinaatioryhmän linjaukseen asiasta 26.11.2020. Linjaus on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen.
Nürnbergin oikeudenkäyntien tarkoituksena oli saada natsit vastuuseen tekemistään sotarikoksista. Ensimmäinen, ja todennäköisesti tunnetuin, Saksan korkeinta johtoa koskeva sotaoikeudenkäynti alkoi 20.11.1945 Nürnbergin oikeustalolla. Kysyjä tarkoittanee tätä oikeudenkäyntiä. Siinä syytettiin 21 Saksan natsihallinnon huipulla toiminutta henkilöä. Tuomiot langetettiin vuonna 1946. Lähde: Tilinteko menneisyyden kanssa (2016)
Kimi on nimen Kim pidentymä. Kim taas on useissa kielissä lyhentymä Joakimista. Englantilaisella kielialueella, missä Kim on sekä miehen- että naisennimi, se saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta sitä on pidetty myös lyhentymänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ('kuninkaallinen kukkula'). Englannissa nimen yleistymiseen vaikutti vahvasti Rudyard Kiplingin teos Kim (1901).
Joakim-nimi puolestaan tulee heprealaisesta nimestä Jehoiachim, jonka merkitys on 'Jahve herättää'.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Hei!
Kysymyksesi kohdistuu tähtitieteen erityisalaan, taivaanmekaniikkaan. Planeettojen radat ovat lähes ympyrän muotoisia, koska auringon massa ja vetovoima on hyvin hallitseva. Ellipsin muotoa kiertorataan aiheuttavat muiden taivaankappaleiden aiheuttamat häiriöt auringon ja yksittäisen planeetan välisessä vetovoimakentässä.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee mm. seuraavia julkaisuja asiaan tutustumiseksi:
Taivaanmekaniikan nykypäivää. Tähdet ja avaruus -lehti 1980, nro 3, s. 82-84
Planeettojen liike. Tähdet ja avaruus -lehti 1987, nro 4, s. 132-135
Tähtitieteen perusteet / toimittaneet Hannu Karttunen ... [et al.]. - 5. laitos. - Ursa, 2010, s. 17, 175-201
Kolmen kappaleen (vetovoiman) ongelmaa käsittelee Mauri Valtosen...
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi netistä.Asiaa voisi koittaa selvitellä esim. Helsingin seudun puhelinluettelon 1984 avulla. Linkki Finna hakuun.Myös Espoon kaupunginmuseosta tai Ravintolamuseosta voisi löytyä asiantuntevaa apua.
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
