Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Kirjasta "Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja" löytyy singlelistat, jotka on julkaistu v. 1959 n. 1-3 kuukauden välein. Vuodelta 1959 on 8 erilaista listaa, joissa on sekä ulkomaisia että kotimaisia iskelmiä.
Vuoden 1960 "Mitä missä milloin" -kirjassa on artikkeli kauden 1958-1959 suosituimmista iskelmistä ja lista 17:stä suosituimmasta kotimaisesta äänilevystä (siis LP:stä).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä eli YKL löytyy verkosta osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/index . Sivun vasemmassa reunassa näytetään kaikki järjestelmän pääluokat, kun valitsee kohdan "hierarkia". Alaluokat saa halutessaan näkyviin klikkaamalla pääluokkaa.
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan Karoliina-nimestä näin:
Suomen almanakassa vuodesta 1739. Alunperin latinan kielestä tarkoittaen Carolukselle kuuluva. Karoliina tai Karolina on Caroluksen ja sisarnimen Carolan laajentuma. Nimen lyhentymä on mm Liina.
Tällä hetkellä yksikään suosituista Suomessa toimivista e-kirjapalveluista (kuten BookBeat, Nextory, Storytel) ei näytä tarjoavan mahdollisuutta lukea e-kirjoja perinteisillä lukulaitteilla. Elisa-kirja -palvelu on ilmeisesti tällaisen mahdollisuuden aikaisemmin tarjonnut, mutta senkin toiminta loppui pari viikkoa sitten, kun se yhdistyi BookBeatiin. On tietysti mahdollista hankkia e-kirjoja yksittäiskappaleina (esimerkiksi https://www.ellibs.com/fi/ tai https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat) ja lukea niitä lukulaitteella, mutta jos olet kiinnostunut nimenomaan edellä mainittujen kaltaisista e-kirjapalveluista, näyttää lukulaitteita suosivan lukijan vaihtoehdot olevan tällä hetkellä vähissä.
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja kaunokirjallisuuden myynnistä.
Yhteystiedot löytyvät molempien nettisivuilta:
http://www.kustantajat.fi/
http://www.kirjakauppaliitto.fi/
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Tässä muutama lehti ja kirja, joista löydätte koiralle
vaatetusta :
KIRJA
DEVEREAUX, Eve
elli hauvaasi : käytännön paapomisohjelma lemmikille, jota rakastetaan
Hämeenlinna : Karisto, 1998
Nokian kirjaston kokoelmissa on lisäksi kirja
Dog treats : pamper your pooch to prove you care
Koiran ulkoiluviitta löytyy lehdestä
MODA 1998: 3
haalari ja manttelilehdestä
SUURI KÄSITYÖLEHTI 1999: 9
villapuseron ohje lehdestä
SUURI KÄSITYÖLEHTI 2002: 2
Verkosta löytyy runsaasti ohjeita erilaisille koiraroduille tarkoitetuista vaatteista
tässä muutamia esimerkkejä jotka löytyivät hakusanoilla
dog clothing, pet clothing,
ehow.com – how to create a puppy costume
http://www.ehow.com/how_5640_create-puppy-costume.html
http://sewing.about.com/gi/dynamic/...
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=09a9…
Rahasta saa myös tietoa seuraavilta www-sivuilta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
http://www.kolikot.com/uutiset/12
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/erikoisrahat_2007
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Merja Jalosta löydät tietoa Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (2001).
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / [toim.] Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen (1996).
Kirjoja voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Nurmijärven kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä kirjaa, joista löytyy tietoa vatsastapuhumisesta:
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980
Disney, Walt: Mikki Hiiren taikatemput, [Helsinki] : Sanoma, 1990.
Monet kirjastot ovat digitoineet vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita teoksia ja ne löytyvät verkosta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston Pelasta Kirja -verkkokirjasto (http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi/pelastakirja/verkkokirjasto.php ) sisältää Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvia arvoteoksia. Oulun kaupunginkirjaston Oulun Arkki (http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/ ) esittelee Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja pienpainatteita ja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjasto on digitoinut Keski-Suomea käsittelevää historiallista aineistoa (http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineisto/index.htm ).
Myös muut kuin kirjastot tarjoavat netissä luettavia teoksia (mm. Gutenberg-projekti (http://www.gutenberg.org/browse/...
Hei!
Annika Thorista löytyy tietoja teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastauksia voit katsoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanoiksi Thor Annika.
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
HDMI-kaapeli tarvitsee sekä tietokoneestasi että TV:stäsi HDMI-liittännäispaikan.
Windows 7 -ohje "Tietokoneen kytkeminen televisioon"
1.Sammuta tietokone ja siirrä se riittävän lähelle televisiota. Irrota näyttö, mutta jätä hiiri ja näppäimistö kiinni tietokoneeseen.
2.Kytke sopiva johto tietokoneen lähtöportista television tuloliitäntään.
3.Kytke virta televisioon ja aseta se tietokoneen lähtöliitäntää vastaavalle kanavalle. Tutustu tarvittaessa television käyttöoppaaseen.
4.Käynnistä tietokone.
Lisäohjeita:
http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Connect-your-computer-to-a-…
