Eduskunnan kirjasto ei ota kantaa oikeudellisiin kysymyksiin tai tee laintulkintaa.
Kuvaamassasi tapauksessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin asumisesta ja ympäristöstä vastaavaan toimialaan, ja selvittää, kuuluuko kyseinen tie yksityisalueeseen vai onko kyse yleisestä tiestä.
Näistä voisi olla hyötyä:
Teubes, Annien: Stylish doggwear.
Saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Lehtiartikkeli:
Hietaranta, Paula: Pikku koiran syysvaatteet. Suuri käsityölehti 2003, nro 10. ss.24-25,63
Koiran liivi:
Törmä, Ritva: Turvallista matkaa. Suuri käsityölehti 2004.nro 9 ss.24-25,63-64
kuvia koirien takeista
http://www.kanetti.fi/~ktukia/vaatetus.shtml
Hei,
tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmissa ottaa oppisopimusopiskelijaa tai työllistettyä kirjastoomme. Kannattaa ehkä kääntyä asuinpaikkaasi lähempänä olevien kirjastojen puoleen. Internetistä saat lisätietoa osoitteista www.oppisopimus.net ja www.mol.fi.
Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta...
Helsingin kellutus- ja logistiikkaprojektin käyttöönoton yhteydessä (toukukuussa 2019) myös sähköpostipalvelin vaihdettiin. Muutosvaiheessa asiakkaat saattoivat saada sähköpostiviestin sekä vanhasta että uudesta järjestelmästä. Uudet varausilmoitukset tulevat osoitteesta:
no reply@lib.hel.fi
Varausten lokeronumeroa kannattaa kysellä kirjaston henkilökunnalta, jos sitä ei näy saapumisilmoituksessa. Henkilökunta opastaa mielellään uuden järjestelmän aiheuttamissa pulmissa. Jos ilmoituksia varauksista ei lainkaan tule, on jokin vialla, ja henkilökunta voi auttaa.
Tilattu, maksullinen tekstiviestipalvelu ei enää jatku uudessa järjestelmässä. Syskyllä otetaan käyttöön uusi, maksuton...
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Hei!
Ensimmäsitä runoa en löydä mistään, laitoin kysymyksen myös kirjastonhoitajien tieto-listalle; ei ole tullut vastausta.
Muistan vain lastenlorun (auto ajoi kilparataa, mittari näytti... http://papunet.net/kuva/lorut/vauhtilorut/auto_ajoi_kilparataa )
Jälkimmäinen runo on Uuno Kailaan Pallokentällä, se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla. T 1978
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
