Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Minkäänlaista tullimiesmatrikkelia ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista ja ainoa löytynyt uudehko poliisimatrikkeli oli Suomen poliisipäällystö 1995.
Nykyisen aamupala-sanan syntyaikaa en saanut selville. Sitä Kannattaa kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta.Kielitoimiston sanakirjan mukaan aamupala on "(kevyt) aamiainen". Kotuksesta löytyy myös mielenkiintoinen Kielikellon artikkeli, jossa kerrotaan eri ruoka-aikojen nimityksistä. Aamupalasta esim. näin:" Tällainen saattoi olla riihipäivän aamu Savossa vielä vuosisata sitten: Levolle oli menty 6–7:n maissa illalla ja ylös noustiin jo puolenyön jälkeen. Aamukahvia ei juotu, vaan pöytään kannettiin kylmä aamupala, johon kuului esimerkiksi kokkelia, kalaa ja leipää. Aamupalan jälkeen käytiin puimaan. Varstat heiluivatkin ahkerasti, sillä oli häpeällistä, jos ahdosta ei saatu puiduksi aamiaiseen mennessä. Kun viimeiset lyhteet oli 7–...
Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Carolyn Keenen suositun Neiti Etsivä -sarjan päähenkilön Nancy Drewn äidin kuolemasta on esitetty erilaisia oletuksia, mutta näyttää siltä, että mitään näistä oletuksista ei ole todistettu oikeaksi. Kate Drew'n kuolinsyy jäänee arvoitukseksi.
http://www.series-books.com/nancydrew/nancydrew.html
http://nancydrew.info/
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/ndrevealed.html
http://nancydrewpc.wikia.com/wiki/Kate_Drew
http://www.gameboomers.com/reviews/Nn/ND29/ND29.htm
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Kappaleelle löytyy nuotit hakemalla nimellä "Right here waiting". Tiekkö-kirjastoista Nivalan kirjastossa on nuottijulkaisu Ultimate pop sheet music collection 2000, johon nuotit sisältyy. Sähköpostitse emme voi nuotteja toimittaa.
Sherlock Holmesilla itsellään ei ilmeisesti ollut koiraa. Eräässä Holmes-tarinassa esiintyy Pompey-niminen koira (joka muistuttaa beaglea ja ajokoiraa). Pompeyn Holmes lainaa MR. Jeremy Dixonilta. Tarinan nimi on "The Adventure of the Missing Three-Quarter" ja se löytyy osoittesta: https://sherlock-holm.es/stories/pdf/a4/1-sided/miss.pdf
Linux Journal on tullut ainakin HelMet-kirjastoihin painettuna mutta nykyään lehti ilmestyy e-lehtenä. Vanhoja lehtinumeroita en löytänyt enää varastolehtiluettelostakaan. Linux Journal ei sisälly pääkaupunkiseudun kirjastoissa tarjolla olevaan verkkolehtiin.
Kokoelma-äänitteellä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (VL-musiikki, 2003) Timo Tervon esittämä ”Tule lähemmäksi” kappaleen julkaisuvuosi on hyvin todennäköisesti 1985, koska se on esitetty ensimmäisen kerran MTV:n Kevään Sävel –kilpailussa 1985, jolloin se on sijoittunut 8. sijalle. Kappaleen tiedot löytyvät Äänitteeltä ”Tää päivä – Hääpäivä” http://www.fono.fi/
Äänitteeltä ”Lasi viiniä” löytyy Timo Tervon esittämä kappale ”Tule lähemmäksi”, jonka julkaisuvuodeksi on merkitty Violan Suomen kansallisdiskografian mukaan (1995?). http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Uuden kirjastokortin saa odottaessa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Mukana pitää olla voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, kela-kortti, passi tai ajokortti.
Uusi kortti maksaa kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
