Hei!
Nuottikokoelmassa Pienten lauluja. WS 1958 on laulu nimeltä Pekan polttolasi. Olisiko kyseessä sama runo? Nuottikokoelma näyttää olevan paikalla Mikkelin kaupunginkirjastossa.
Sherlock Holmesilla itsellään ei ilmeisesti ollut koiraa. Eräässä Holmes-tarinassa esiintyy Pompey-niminen koira (joka muistuttaa beaglea ja ajokoiraa). Pompeyn Holmes lainaa MR. Jeremy Dixonilta. Tarinan nimi on "The Adventure of the Missing Three-Quarter" ja se löytyy osoittesta: https://sherlock-holm.es/stories/pdf/a4/1-sided/miss.pdf
Tässä on joitakin teoksia 1950-ja 1960-lukujen muodista.
Kopisto, Sirkka; Moderni chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Heikkilä-Rastas, Marjatta: Muodin vai muodon vuoksi
Uusivirta, Maire: Hius- ja pukumuotien tyylioppi
Kauneudenhoidosta ja kampauksista on tietoa kirjoissa
Utrio, Kaari: Bella Donna
Skolnikov, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Hämeenlinnan ja sen lähikuntien kirjastojen kokoelmia voit itse selata osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ . Voit valita sanahaun ja hakusanoiksi esim. seuraavat...
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Pokemon-keräilykorttipelin perusteelliset suomenkieliset ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.fantasiapelit.fi/po-rules.htm
Sivulla on linkit aloittelijan ja myös kokeneemman pelaajan sääntösivuille sekä lisäksi linkit lisäsääntöihin ja energia-merkkien selityksiin.
Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Sun Tzu (myös Sunzi) oli kenraali.LähteetBritannica: https://www.britannica.com/topic/Peoples-Liberation-Army-Chinese-armyWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Sun_Tzu (engl.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sunzi (suom.)
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Aiheesta on ilmestynyt viime aikoina runsaasti materiaalia. Tässä joitakin tietolähteitä.
Kirjallisuutta:
Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat (Otava 2006)
Isomäki, Risto: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi 2008)
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt (Otava 2007)
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia : kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (2006)
Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (2005)
Lehtiartikkeleita:
Karjalainen, Irma: Julkishallinto lämpenemässä hillitsemään ilmastonmuutosta (Asu ja rakenna 2/2008)
Laaksonen, Ensio: Joukkoliikenteellä ilmastonmuutostaisteluun ja terveystalkoisiin (Kanava 3/2008)
Taipale, Paavo: Yrityskumppanit...
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Ehdotan Jennifer L. Holmin kirjaa Jokilaakson ainoa tyttö (Karisto 2000). Se sijoittuu Yhdysvaltoihin 1890-1900-luvuille ja kertoo amerikansuomalaisista uudisasukkaista ja myös alkuperäisistä amerikkalaisista. Kuopiossa sitä on vielä parissa lähikirjastossa, ja sen voi varata noudettavaksi mistä hyvänsä kirjaston toimipisteestä.
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
