Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen...
Suomen vanhin synnyttäjä oli 58-vuotias, ja hän sai vauvan ennen kuin hedelmöityshoitoja oli keksitty – nykyisin viisikymppiset synnyttäjät ostavat toimivia munasoluja Itä- ja Etelä-Euroopasta
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005473243.html
Helsingin sanomat 1.12.2017, kuukausiliite
Miksi sisarusten ikäero pienenee?
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/tammi-2018-tietovuoto/
Väestöliitto Tammikuu 2018 Tietovuoto
Useat sadat alaikäiset avioliittoon Suomessa - Nuorimmat vasta 14-vuotiaita
https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/95469-useat-sadat-alaikaiset-avioliittoon-suomessa-nuorimmat-vasta-14-vuotiaita
Seinäjoen sanomat 6.11.2012
Voit hakea tällaisia kirjoja Kirjasampo-palvelussa (https://www.kirjasampo.fi/fi). Hakusanoina voisivat olla esimerkiksi "vappu", "vappuaatto" tai "vappumarssi".
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
Virren Valmistu, Herran kansa sanat löydät tältä sivulta: https://virsikirja.fi/virsi-7-valmistu-herran-kansa/ LähdeWikipedia: Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_evankelis-luterilaisen_ki…
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Lähtö kokoelmasta Uusi runo (1943). Runon voi luke myös esimerkiksi teoksesta Aaro Hellaakoski: Runot (useita painoksia). Viisisäkeistöinen runo alkaa juuri noilla riveillä.
https://finna.fi/
Aaro Hellaakoski: Runot (2008, s. 219)
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Musiikkiyhtiö Warner Musicin sivuilla kerrotaan, että Toivo-abumi tulee myyntiin fyysisenä äänitteenä Lehtipisteen myyntipisteisiin 6.11. Levyn lisäksi paketissa on mukana albumia taustoittava lehti. Digitaalisena levy ilmestyy 27.11.
https://warnermusic.fi/2020/10/20/waltteri-torikan-uusi-albumi-syntyi-l…
Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
