Kyseessä on Laura Latvalan kirjoittama ja Helga Sjöstedtin kuvittama Pikku-Marjan eläinkirja, joka ilmestyi vuonna 1947. Kirjasta on otettu uusi painos viimeksi vuonna 2011, joten sitä on saatavilla sekä kirjastoista että kirjakaupoista.
Sibelius sai natsi-Saksassa ulkomaalaiseksi säveltäjäksi suorastaan hellää kohtelua: sotavuonna 1941–42 Joseph Goebbels määräsi perustettavaksi Saksan Sibelius-seuran. Siitä huolimatta Härön musiikkivalinnassa saattaa olla kyse enemmänkin valitusta sävellyksestä ja siihen liittyvistä mielleyhtymistä kuin säveltäjästä itsestään. Kirjassaan Aika velikultia Pasi Heikura kirjoittaa Valse tristesta seuraavasti: "Jean Sibeliuksen Valse Triste (suomeksi: surullinen valssi) on suomalaisten keskuudessa yksi suosituimpia Sibeliuksen kappaleista. Ei ihme, että se vetoaa iloluontoisiin suomalaisiin, sävelsihän Sibelius sen Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema vuonna 1903.[Tuntemattoman sotilaan] Kariluodollekin tulevat klassikon alkutahdit...
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Etsimäsi kirja lienee matemaatikko Edwin A. Abbottin Tasomaa. Kirja on yhteiskuntasatiiri. "Se sijoittuu kaksiulotteiseen maailmaan, jossa asukkaat ovat monikulmioita. Heidän yhteiskuntaluokkansa määräytyy kulmien määrän mukaan: alimpana ovat naiset, jotka ovat pelkkiä janoja, sitten tulevat kolmiot, neliöt [...]".
Edwin Abbott Abbott: Tasomaa : Moniulotteinen romanssi. (Flatland: A Romance of Many Dimensions, 1884.) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-03-8.
Kustantajan kuvaus: http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202038.html
Kuvaus: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasomaa
Arvostelu Yliopisto-lehdessä: http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_17/kulttuur.html
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Kuningas Charlesille voi lähettää postia seuraavaan osoitteeseen:
His Majesty The King
Buckingham Palace
London SW1A 1AA
Contacting The Royal Family - The Lord Lieutenant of Cornwall
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:
Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."
https://finna.fi/Record/piki.4429821
Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."
https://finna.fi/Record/piki.4859228
Kjell...
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Runojen tulkinta on aina enemmän tai vähemmän lukijan varassa ja siten jokaisen lukijan oma tulkinta on se ainoa oikea tulkinta. Koska ei ole yleisesti tiedossa onko Koskenniemi liittänyt tähän runoon jotain symboliikkaa, runoa voidaan tarkastella lähilukutekniikalla, puhtaasti runona ja sen sisältönä. Kertoja selkeästi kaihoaa kesää jossain hänelle tutussa maisemassa, "siell'". Koska hän itse "käy katuja" ja huone "käynyt on ahtahaks", niin todennäköisesti kyseessä on maalta kaupunkiin muuttanut henkilö, joka kaipaa kotimaisemiin. Kesä kaupungissa voi olla ahdistava, jos on tottunut avaraan ja kukkivaan maalaismaisemaan eikä sitä voi olla näkemässä. On tyydyttävä pieniin kaupunki-istutuksiin ja...
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
https://finna.fi/
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy.
Jos vaikka katsot teoksen Noonan,Rosland:Rakkaustesti tietoja, huomaat nideluokka-kohdasta sen olevan usein kohdassa NUORET tai NUORET AIKUISET. Lisäksi alhaalla on kohdassa Asiasana mainittu myös "nuortenkirjallisuus". ja "tyttökirjat". Nuorten kirjat ovat usein lastenosaston yhteydessä yleisissä kirjastoissa. Selkeämpi esimerkki on vaikkapa Brunhoff, Jean de: Babar.2. Siinä on osasto-kohdassa aina merkintä "las" joka tarkoittaa lastenosastoa ja lisäksi asiasanoissa on alhaalla "lastenkirjallisuus".
Näin ollen lastenosastolla olevan kirjan löytää joko osasto-merkinnän, nideluokka-merkinnän tai asiasanojen perusteella.
Vastaavasti aikuisten osaston kaunokirjallinen teos Brown, Dan: Da Vinci -koodin osasto on aik, siis aikuistenosasto,...
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että...
Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
