Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti:
"Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,...
Kirjaston lähteistä ei selviä, onko ihmisellä ollut koskaan samanlaista kykyä ravistella kehoaan kuin koiralla, mutta onhan toki vieläkin ihmisen mahdollista ravistella kehoaan. Muun muassa monissa kehonhuolto-ohjelmissa ja jumpissa rentoutukseen liittyy ravistelua. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tärinäharjoittelusta, joka menee pidemmälle kuin tavallinen ravistelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/18/tarinaharjoittelu-auttaa-kun-j…
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Lujitemuoviveneen rakentamisesta on kirjoitettu niukasti suomen kielellä, vaikka lujitemuoviveneet on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia lähteitä:
Stig Sandelin: Lasikuituvene, rakentaminen ja korjaukset(1976).
Veneen huolto ja kunnostus: lujitemuoviveneen omistajan käsikirja (2004). Kansialanimeke on Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja. Teos esittelee havainnollisesti veneen rakentamista sekä rakenteita, varusteita, sähkölaitteita ym. Teoksessa esitetään asiat havainnollisten piirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden mukaan.Tarkkoja rakennepiirustuksia esim. muotin valmistukseen tarvittavan lestin tekoon teoksessa ei kuitenkaan ole.
Hildeband, Martin:Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin: materiaalitekijät (...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Maleena saa pikkuveljen -kirjan lisäksi on ilmestynyt neljä Maleena -kirjaa: Maleenan paras kesä, Maleenan joulu, Maleena menee kouluun ja Maleena, yksitoistavuotias. Kirjat on kirjoittanut Marita Lingquist ja ne löytyvät lastenosaston hyllystä luokasta 84.2 kirjailijan sukunimen mukaiselta paikalta (LIN). Jos tuntuu, ettet ohjeista huolimatta löydä kirjoja kysy rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua.
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Henkilökohtaisen PIN-koodin saamiseksi asiakkaan täytyy esittää kuvallinen henkilökortti kirjastossa asioidessaan. PIN-koodin saa mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta.
Kuvallisen henkilökortin esittäminen vaaditaan siksi, ettei kukaan voisi käyttää väärin jonkun toisen ihmisen (kadonnutta, varastettua) kirjastokorttia ja/tai kirjaston käyttäjätunnusta ja siten aiheuttaa vahinkoa toiselle ihmiselle, vaikkapa lainaamalla toisen ihmisen kortilla suuren määrän kallista aineistoa, jonka jättäisi palauttamatta.
Asiasta säätää myös henkilörekisterilaki. Kirjaston asiakasrekisteri voidaan rinnastaa muihin henkilörekistereihin.
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
Tule käymään jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa mukanasi virallinen henkilökortti. Uuden kortin saat odottaessasi ja se maksaa kolme euroa. Jos vanha korttisi on voinut joutua vääriin käsiin, ole hyvä ja ota nopeasti yhteyttä johonkin ym kirjastoon ja pyydä kuolettamaan korttisi, jotta et ole enää vastuussa sillä lainatusta aineistosta.
Kopionti onnistuu paikan päällä Pääkirjaston uutisalueella. Aikaa ei tarvitse etukäteen tilata, kopion saa mukaan samantien. Osoite: Rautatieläisenkatu 8 toinen kerros, sisäänkäynti Kellosilta 9.
Tässä joitakin uintitekniikkakurssitietoja pääkaupunkiseudulta:
http://www.urheiluhallit.fi/Default.aspx?id=473423
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;127;2620;9619;9620;96…
http://www.simmiswanda.fi/ee/index.php/site/uimakoulut
Kurssit taitavat tältä keväältä olla loppumassa, joten lisää vinkkejä sinun kannattanee etsiä vasta loppukesästä. Kaupunkien lisäksi kursseja järjestävät uintiseurat. Linkki suomalaisten uintiseurojen luetteloon löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_uimaseuroista
Jos etsit kursseja myös Ruotsista ja Virosta, sinun kannattaa hakea ruotsin ja viron kielillä.
Melontakursseja ja -retkiä järjestetään todella paljon, ja kattavan luettelon löytäminen ei taida onnistua. Alla...
Kyllä vain, vanhoihin Aamulehtiin pääsee käsiksi Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Tapoja on erilaisia riippuen siitä, miten vanhaa lehteä haet.
Kirjaston asiakaskoneilla ja kirjaston langattomassa verkossa myös omalla laitteella on käytettävissä erilaisia arkistotietokantoja. Näistä Suomen media-arkisto sisältää Aamulehden artikkelit vuodesta 1995 lähtien. Tähän tietokantaan tosin talletetaan vain juttujen teksti, kuvia tai esim. ilmoituksia sieltä ei löydy. ePress-palvelusta löytyvät puolestaan näköisversioina kaikki Aamulehden numerot viimeisen kahden vuoden ajalta. Tietokantojen käyttöön voit kysyä tarvittaessa opastusta henkilökunnalta.
Kirjaston lehtilukusali säilyttää Aamulehden vuosikerrat, joten sen varastosta löytyvät...
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä...
Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio...
