Valitettavasti emme tunnistaneet kuvien ötökkää. Näistä sivusta voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://hyonteismaailma.fi/
Kirjastossa on myös lukuisia hyönteisoppaita, joiden avulla tunnistaminen voisi onnistua.
Lisäksi tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Suomen Punainen Risti SPR on yksi kansainvälisen Punaisen Ristin kansallisista yhdistyksistä ja toimii maailmanjärjestön periaatteiden mukaan.
Järjestön viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.redcross.fi/ Sivuilta löydät paljon tietoa kansalaisjärjestön toiminnasta ja historiasta. Rahoituksesta kerrotaan mm.:
"Vuonna 2003 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua 21,7 miljoonaa euroa. Vuoden aikana maailmalla työskenteli lähes sata Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää erilaisissa terveyteen, talouteen, katastrofivalmiuteen ja -apuun liittyvissä tehtävissä.
Apu rahoitettiin seuraavasti:
- SPR:n katastrofirahastosta 5,2 milj. €
- Ulkoministeriön avustuksilla 13,5 milj. €
- EU/ECHO-rahoituksella 2,0 milj. €
- Ylen...
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Suomenkielistä aineistoa argentiinalaisesta musiikista on saatavilla todella vähän. Tässä joitain artikkeliviitteitä argentiinalaisesta tangosta: Kaupungeissa tangotaan taas ( Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-30. Silloin iskee tango (Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-11. Kaupungeissa tangotaan taas ( Kononen, Silja), SS 1998-06-30. Tango : intohimon ja kaipuun kertomus (Hämäläinen, Helena), Kodin kuvalehti 1997, nro 20, sivu 18-22, 24, 58. El tango - ilotaloista maailman estradeille (Virtanen, Telle), Musiikin suunta 1994, nro 3, sivu 4-14. Tango Argentino : matka tunteilun, teatraalisuuden ja machoilun musiikkiin
(Tahkolahti, Jaakko), Rytmi 1987, nro 4-5, sivu 64-69. Englanninkielellä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista: Garland...
OP kertoo sivuillaan seuraavaa: "Kun olet kirjautunut op.fi-palveluun, voit hakea kerralla tiliotteen enintään 1 vuoden pituiselta jaksolta ja lyhimmillään 1 päivän pituisena." Oletteko kokeilleet kuinka vanhoja tilitapahtumia on mahdollista nähdä? Tuon ohjeen mukaisesti kannattaisi kokeilla laittaa haun alkamisen päivämäärä aina taaemmas ja taaemmas kunnes selviää mikä on pisin mahdollinen tiliotteen alkamisaika.
Pankeilla on varmaan maksullisena palveluna myös mahdollista ostaa vielä vanhempiakin tiliotteita.
OP-pankilla on myös maksullinen puhelinpalvelu käytettävissänne:
Pankkipalvelut henkilöasiakkaille
Kun soitat, varaa tunnistautumiseen OP:n käyttäjätunnus sekä Mobiiliavain tai avainlukulista.
0100 0500
Ma–pe 8–16
Kortit...
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Marja-Leena Vainionpään kirjassa Kirjallisuustieteen perusteita /1974) kirjoittaja kertoo, että romaanit voidaan luokitella monin tavoin. Lukuromaani-termi on luettelossa, jonka hän mainitsee olevan yhdistelmä yleisimmistä, tunnetuimmista romaanityypeistä. Lukuromaanin hän sanoo olevan mainoskielen antama nimitys viihteelliselle romaanille, jonka kaksi tärkeintä aihepiiriä ovat rakkaus ja väkivalta (s. 107). Termille ei liene varsinaista määritelmää.
Ainakin myös ruotsin kielessä on käytössä termi "läsroman". Esimerkiksi Biografiskt lexikon för Finland luettelee genretermejä, joita kirjallisuusarvosteluissa on käytetty kirjailija Laila Hietamiehen (Hirvisaaren) tuotannosta. Niiden joukossa on myös läsroman...
Tuija Lehtisen kirjoittama nuortenkirja Rebekka tarttuu toimeen -kirja kertoo Rebekka ja kesäprinssi –kirjasta tutun Pappilan punatukkaisen Rebekan elämästä,koulunkäynnistä ja ihastumisesta. Rebekka aloittaa yläasteen suuressa koulussa,jossa on monta sataa oppilasta ja vain yksi tuttu, suntion Ulla. Yläasteelle meno jännittää, eikä kaikki suju ongelmitta. Pippurinen Rebekka ei suostu nyrkkeilijätyttö Saijan eikä kettinkijengiläisten silmätikuksi ja kiusanteon kohteeksi. Yläasteella Rebekka tapaa myös salaperäisen kesäprinssin.
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/
Kyseessä on ilmeisesti laulu nimeltä "Siniseen" eli Miian laulu, joka esitettiin Salatut elämät -televisiosarjassa tammikuussa 2002. Laulun säveltäjäksi mainitaan Vesa Mäkinen ja sanoittajaksi Satu Rasila. Verkkokeskustelujen perusteella tiedot on saatu ohjelman tuon aikaisilta kotisivulta.
Laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Sanat ja kuunneltava versio löytyvät osoitteesta www.youtube.com/watch?v=PbIKY-ez3BM
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Tuoretta tietoa ja opastusta yritystä perustavalle ja hoiva-alan yrittäjälle löytyy mm. seuraavista teoksista: Holopainen: Yrityksen perustajan opas (2006), Puustinen: Avain omaan yritykseen (2006), Sairaanhoitaja yrittäjänä (2006) ja Tenhunen: Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla (2004). Kaikkia näitä teoksia voi lainata tai varata kirjastosta. Myös esim. YritysSuomen sivuihin kannattaa tutustua: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=3678&l=fi.
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Hei!
Reija Kaskiaho on nuortenkirjailija. Lisää tietoa hänestä löytyy sivuilta http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=51 ja http://wsoy.fi/yk/authors/show/60 sekä teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4.BTJ 2004
