Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan mukaan Nella viettää nimipäivää 28.10.
Vähäproteiinisesta ruokavaliosta löytyi vain vähän tietoa eikä juuri uutta suomenkielistä. Seuraavat julkaisut ovat mm. KYYTI-tietokannassamme ja sisältyvät Kouvolan maakuntakirjaston kokoelmiin:
1)HUUPPONEN, Terttu: Proteiinirajoitteinen ruokavalio.
Kirjoittajat Terttu Huupponen ja Marjatta Palva-Alhola.
Kustantaja: Munuaisliitto, ilm. 1989 Sivuja 31
Gluteenittomat ja vähäproteiiniset elintarvikkeet.Tuoteopas. 1997. Kustantaja:Diettimedia. 64s.
Ravitsemusterapeutti, jolta asiaa tiedustelin, kertoi, ettei aiheesta ole opasvihkosia julkaistu lähivuosina, mutta Munuaisliitto sunnitelee Proteiinirajoitteisesta ruokavalio-oppaasta uutta laitosta. Aikataulusta ei ole tietoa.
Ravitsemusterapeutti suositteli kääntymistä Ravitsemusterapeuttien...
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM.
Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla:
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Apua jouhikon viritykseen löydät Rauno Niemisen "Jouhikko"-nimisestä nuottijulkaisusta. Sen on julkaissut Kansanmusiikki-instituutti. Nuotti sisältää jouhikon historiaa, soitto-oppaan, sävelmiä sekä rakennusohjeet. Tarkista nuotin saatavuus pääkaupunkiseuduen kirjastoissa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,...
OverDrive on käytössä enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastoissa ja näissäkin vain 18.11.2025 asti. E-kirjaston haku- ja rajausominaisuukset ovat työn alla, joten toivottavasti E-kirjastoa on tulevaisuudessa nykyistä mukavampi käyttää. Myös englanninkielinen kokoelma kasvaa jatkuvasti ja uutta aineistoa tulee jatkossa kokoelmiin kahden viikon välein.Vinkkejä ja ohjeita kirjojen hakuun ja selailuun E-kirjastossa löytyy tältä sivulta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-sovelluksen-kayttoohje#4.1%20Kirjat.
