Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen.
Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön.
Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin...
Mitään koottua listaa ei näytä olevan. Nelostien palveluista voisi saada tietoa Nelostieyhdistyksestä:
http://www.nelostie-e75.fi/index.htm Nelostieyhdistys
Abc-liikennemyymälöiden noutopöydät eri puolelta Suomea löytyvät täältä:
http://www.abcasemat.fi/noutopoyta
Teboil-asemien ruokapaikat valtateiden varsilta täällä:
http://www.teboil.fi/SearchServiceStations.asp?path=1%3B1510%3B1549%3B3…
Nelostien ruokapaikoista on käyty pari keskustelua, joista saa vinkkejä paikoista:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?messageID=908807
http://keskustelu.plaza.fi/matkalaukku/keskustelu/t1583247
Tiehallinnon sivuilla on tietoa valtateiden palveluista, mutta ei ruokapaikoista:
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia...
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000.
Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja
Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Maailma on täynnä asioita, joita kukaan ei ole tutkinut ja sen takia niistä ei löydy valmista tutkimustietoa. Normaalisti tällaisen kirjahankkeen edellytyksenä on perusteellinen oma perustutkimus, joka ei voi tapahtua googlaamalla vaan menemällä paikkakunnalle, siellä oleviin ja maakunta-arkistoihin, ihmisiä haastattelemaan jne. Jos asian sanoo karusti, maailmassa on lähinnä asioita, joita kukaan ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut ja vain vähän kunnolla tutkittuja, joista voi lukea kirjan tai edes kunnollisen artikkelin. Jos joku olisi aiemmin tutkinut Paimion Mäntymäen tanssilavan toimintaa, tieto löytyisi kirjastojen tietokannoista, joista tietysti kannattaa aina lähteä liikkeelle. Jos itse lähtisin tällaista kirjaa tekemään,...
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Helmet.fi-verkkosivuston mukaan C-kasetteja voi digitoida Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Vinyylilevyjä voi digitoida Pasilan kirjastossa.Digitointiin liittyvät yksityiskohdat vaihtelevat kirjastoittain, joten formaattiin ja sen laatuun sekä cd-levyjen ostoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteys suoraan kuhunkin kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
