Hans Christian Andersen tunnetaan erikoisesti satukirjailijana, ja hänen kirjoittamansa sadut löydät esimerkiksi lähimmän kirjastosi satuhyllystä esim. kokoelmista Andersenin satuja (1984), Andersenin suuri satukirja (1990) tai Andersen: Kauneimmat sadut (1990). Andersenin teosten ja satujen luettelo löytyy teoksesta Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn (1998) s. 25 - 29.
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Apua jouhikon viritykseen löydät Rauno Niemisen "Jouhikko"-nimisestä nuottijulkaisusta. Sen on julkaissut Kansanmusiikki-instituutti. Nuotti sisältää jouhikon historiaa, soitto-oppaan, sävelmiä sekä rakennusohjeet. Tarkista nuotin saatavuus pääkaupunkiseuduen kirjastoissa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
OverDrive on käytössä enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastoissa ja näissäkin vain 18.11.2025 asti. E-kirjaston haku- ja rajausominaisuukset ovat työn alla, joten toivottavasti E-kirjastoa on tulevaisuudessa nykyistä mukavampi käyttää. Myös englanninkielinen kokoelma kasvaa jatkuvasti ja uutta aineistoa tulee jatkossa kokoelmiin kahden viikon välein.Vinkkejä ja ohjeita kirjojen hakuun ja selailuun E-kirjastossa löytyy tältä sivulta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-sovelluksen-kayttoohje#4.1%20Kirjat.
Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM.
Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla:
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on...
Valitettavasti Ari Paulowin tarkkaa syntymävuotta ei ole tiedossamme. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannan mukaan hän on syntynyt 1950-luvulla Kajaanissa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro . Muita tietoja löytyy esimerkiksi Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/paulow.htm .
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Arvostelu Aidi Vallikin Ei mikään kiltti tyttö- teoksesta löytyy mm.16.10.2002 ilmestyneestä Aamulehdestä.Kyseinen Kanerva Eskolan kirjoittama arvostelu "Pitää kirjoittaa huumeistakin - virolaiskirjailija Aidi Vallik yrittää kirjallaan vastata nuorten kysymyksiin" jossa kirjailija itse kommentoi teostaan on luettavissa myös julkaisusta Kirjallisuusarvosteluja - lasten ja nuortenkirjallisuus 10/02 .Julkaisussa Virke - äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti 4/2002 löytyy artikkeli
Antamo: Otavan uusi Voltti-sarja tarjoaa luettavaa 13-16-vuotiaille
Siinä on ainakin mainittu myös Vallikin teos.
Kirjallisuusarvosteluja - lehti tulee lähes kaikkiin helsinkiläisiin kirjastoihin.Jollei lehti ole lainattavissa, siitä voi ottaa maksullisia...
Valitettavasti Kemin eikä Suomen kirjastoissa ole nuottivihkoa (sanoja) Eero Avenin kappaleelle Naltioon.
Ainut mistä sanat voisi saada on kuunnella ne Avenin CD-levyltä.
Kemin kirjaston musiikkiosastolla kappale löytyy Avenin CD:ltä Miljoona ruusua. Kappaleessahan on "Uraliin"-laulun sävel.
Ilmeisesti kyseessä on salanimet tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Tähän voisi viitata myös se, että Lizzie McGuire -kirjat perustuvat amerikkalaiseen televisiosarjaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalat -palvelussa on kysytty ainakin kirjasarjan kirjoittajista Kiki Thorpen, Lisa Banim ja Kim Ostrow. Näistä ei henkilötietoja ole löytynyt.
Nuotteja Star wars –elokuvan musiikkiin löytyy runsaastikin. Tässä muutamia poimintoja niistä:
1) Williams, John (1932-) (säv.): Star Wars Episode I: The Phantom Menace
(Warner Bros., 1999)
2) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars: episode II: Attack of the clones : Piano solo : Selections from the original motion picture soundtrack
(Warner Bros., 2002)
3) Williams, John (1932-) (säv.): The Star wars trilogy: This edition contains the new compositions Victory celebration by John Williams and Jedi rocks by Jerry Hey from the Return of the Jedi
(IMP, 1997)
4) Williams, John (1932-) (säv.): Star wars suite / Adapted and arranged for piano by Tony Esposito ( Warner Bros., 1997)
Saatavuuden voit tarkistaa vaikkapa monihaun kautta, http...
Thomas Brezinasta voit lukea Mervi Kosken kirjoittamasta teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (2001).
Seitsemän tassua ja Penny -sarjasta on suomennettu 20 osaa, seuraava osa on tulossa tänä vuonna.
Thomas Brezinasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta useasti aikaisemminkin. Katso palvelun arkistosta lisää tietoa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, käytä hakusanaa brezina thomas.
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Eri uskontojen suhtautuminen aborttiin vaihtelee suuresti ja myös saman uskontokunnan eri suuntaukset voivat suhtautua raskaudenkeskeytykseen hyvin eri tavoin. Asiallinen englanninkielinen sivusto, josta löytyy lukuisia linkkejä valottamaan eri maailmanuskontojen suhtautumista aborttiin löytyy osoitteesta:
http://re-xs.ucsm.ac.uk/ethics/abortion/religionandabortion.html
Kristillisen etiikan mukaisia käsityksiä voi tutkailla vaikkapa Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen julkaisemasta kirjasesta ”Elämän säätely ennen syntymää : genetiikan, hedelmöityksen ja sikiödiagnostiikan eettisiä ongelmia”. Helsinki: SKSK-Kustannus 1987. Filosofiselta kannalta aborttia käsitellään esimerkiksi Heta ja Matti Häyryn kirjassa ”Elämän ehdot : bioetiikan,...
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
