Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Tätä runoa on kysytty aiemminkin. Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906)."Lähdettyäs, armahani oi,kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:ilta varhemmin on hämärtäynyt,myöhemmin on noussut aamun koi."---Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Hyvä katsaus Neiti Etsivän hahmoon ja kirjasarjan kirjoittajaan on seuraavassa julkaisussa:
Kaisu Rättyä: Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja (Hki, BTJ, 1997)
s. 17-29
Kirjaa on tilattu Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin Vantaalla. Lisäksi sitä on tulossa Pasilan, Töölön ja Malmin kirjastoihin.
Vantaan kappaleet todennäköisesti saapuvat viikolla 1 tai 2/2011. Varauksen kirjaan voi tehdä HelMet-järjestelmässä välittömästi kun se näkyy käsittelyssä -tilassa.
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Deutsche Biographien mukaan näyttää siltä, että Karl Wilhelm Ferdinand, on ollut marsalkka, Generalfeldmarschall, 1787, vuosina 1972-1794 ja 1806, https://www.deutsche-biographie.de/sfz39894.html#ndbcontent
Heraldiikka-Wikissä on mainittu 1787 ja 1806, https://www.heraldik-wiki.de/wiki/Generalfeldmarschall#Kurbrandenburg_u…
Ehkä tutustuminen hänen elämäkertaansa tai sotilasmatrikkeleihin voisi selventää asiaa, Detusche Biographiessa on kirjallisuuslista. Tällainen teos sotilashistoriasta Preussista on saatavilla verkossa, Adel und Militär in Ost- und Westpreußen zum Ende des 18. Jahrhunderts, Frank Behr, https://edoc.hu-berlin.de/bitstream/handle/18452/23763/dissertation_beh…
Walt(er) Elias Disney syntyi vuonna 1901 ja kuoli 1966. Hän oli amerikkalainen animaatioelokuvien tekijä ja tuottaja. Hän sai elokuvistaan 29 Oscar-palkintoa. Alla olevista lähteistä löydät lisää tietoa.
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2, s.884-885, 1977.
Spectrum tietokeskus, osa 2, s.405, 1976.
Thomas, Bob: Walt Disneyn elämäkerta, 1991.
Kotiliesi 7/03, Walt Disney : lannistumaton unelmoija s. 50-54
Suomen elokuva-arkisto http://www.sea.fi/esitykset/syksy95/disney.html
Tässä muutama ehdotus, joista voisit olla kiinnostunut:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia
Falcones, Ildefonso: Meren katedraali
Atkinson, Kate: Hävityksen jumala ja Museon kulisseissa
Kirjailijat Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961871980
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904630331
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004333349
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Artturi Järviluoma (1879-1942) oli lehtimies ja kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on näytelmä Pohjalaisia.
Järviluoman elämästä kerrotaan ainakin kirjoissa Rantoja, Waldemar: Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan ja Aleksis Kivestä Saima Harmajaan (jälkimmäisissä sama teksti).
Järviluoman Pohjalaisia-näytelmästä löytyy myös tietoa: Kirjassa Ylikangas, Heikki: Mennyt meissä on luku Miksi Artturi Järviluoma kirjoitti Pohjalaisia-näytelmän. Kirjassa Laurila, K.S.: Kirjalliselta taistelurintamalta on luku Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa.
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
