Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
Suomalaisia kirjailijoita, jotka olisivat äidinkielen lopputyön arvoisia, on paljon. Kiinnostavia suomalaisia kirjailijoita voi etsiskellä esimerkiksi hakuteoksista. Hyvä hakuteos on Otavalta vuonna 2004 ilmestynyt "Suomalaisia kirjailijoita", joka esittelee suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta 2000-luvulle. Naiskirjailijoista kiinnostuneelle lukijalle puolestaan sopii teos "Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja" (1989), toim. Maria-Liisa Nevala, jota olen itse käyttänyt paljon. Netistäkin löytyy kirjailijahakemistoja, ja esimerkiksi Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Kirjastot.fi -palvelun sivulle http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
Arto Paasilinnan Seuran kotisivuilta löydät varmasti kaiken olennaisen Arto Paasilinnasta, hänen elämästään ja teoksistaan:
http://www.klak.com/paasilinna/
Vaalitoimitsija-sanaa käytetään ennakkovaalien ja kotiäänestyksen työntekijöistä.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestystä hoitaa ja valvoo vaalilautakunta, jonka jäsenet tulevat puolueiden kautta.
Ennakkovaalien ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijalle ei ole muita erityisiä kelpoisuusvaatimuksiä kuin että hänen täytyy olla tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on riittävä kielitaito tehtävän hoitamiseen, eikä hän saa olla itse ehdokkaana, eikä myöskään ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
Vaalilain luvussa 2 kerrotaan tarkemmin vaaliviranomaisten valitsemisesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#O1L2P9a
Helmet-kirjastokortilla ei valitettavasti pääse kirjautumaan Kirjastokino-palveluun. Täältä näet, mitkä kirjastot ovat mukana palvelussa: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq.
Riisiviini ei ole, kuten olet etsintäsi tuloksena havainnut, eurooppalainen
saati suomalainen ilmiö. Japanissa riisiviiniä kutsutaan SAKEksi ja Kiinassa,
missä kyseisen juoman valmistus ja käyttö on runsasta se tunnetaan
riisiviininä. Riisiviinin valmistusohjetta en löytänyt, teoksessa Alexis
Lichine's New Encyclopedia of Wine riisiviinin valmistusta kuvataan näin:
This traditional Chinese drink is made by sweetening and fermenting glutinous
rice or millet. Sakesta puolestaan: It is made from rice which is
cleansed and steamed and allowed to ferment. Toward the end of the fermentation
period more rice is added, then the sake is drawn off, filtered, and
put into casks for maturing.
Hiroshi Kondo on kirjoittanut kirjan sakesta: The Book of...
Tekemällä haun aineistorekisteristämme osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 saat selville mitä materiaalia Turun kaupunginkirjastosta löytyy. Voit käyttää asiasanaa "Italia" ja yhdistää sen esim. asiasanaan "ruokakulttuuri" tai "ruokaperinne". Voit myös käyttää asiasanaa "tapakulttuuri".Halutessasi voit rajata kielivalikosta toivomasi kielen.
Näin löydät esim. teokset Ruggerio, D. "Italialainen keittiö" (2001), "Maailman keittiöitä: Italia" (1998) ja "Italian keittiö" (1990).
Myös matkakirjoista löytyy usein tärkeää tietoa eri maiden perinteistä ja esim. ruokakulttuurista.
Minna-nimen alkuperään ja merkitykseen on useammankin kerran vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoittamalla arkiston hakusanoiksi Minna ja etunimet saat vastauksen kysymykseesi. Kirjassa Hyyppä, Aki: Seppojormairmeli (Ajatus 2006) kerrotaan humoristisesti erinimisten ihmisten luonteista. Muuten etunimistä löytyy kirjallisuutta jokaisesta kirjastosta Suomessa.
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Tiedon ja informaation määritelmät löydät esim. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
Teoksessa Atk-sanakirja / Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta, 12. uud. p. Helsinki : Talentum, 2003 määritellään tieto seuraavasti: ”Asia ihmisen vastaanottamana ja ymmärtämänä (informaatio) tai konkreettisessa esitysmuodossa ilmaistuna (data). Tieto sisältää myös merkitykset tietämys, sanoma ja tiedustelu”.
Informaatio määritellään samaisessa lähteessä datan ihmiselle tuottamaksi mielteeksi tai merkitykseksi.
Tietojenkäsittely puolestaan on ”Tietoihin kohdistuvan toimituksen kuten laskutoimituksen, muuntamisen, yhdistelyn, valinnan tai uudelleen järjestämisen, tai tällaisten toimitusten sarjan suorittaminen tulosten saamiseksi”....
Kauhua ei voi määritellä yksiselitteisesti, mutta
hyviä määritelmiä kauhusta ja kauhukirjallisuudesta löytyy kirjoista
Kauneudesta kauhuun, Gaudeamus, 1993 s. 255-271 Noel Carroll:
Kauhun olemus ja Haamulinnan perillisiä, Kirjastopalvelu, 1992
s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään. Kirjat ovat Jyväskylän
kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Suomen Pankin tilastopiste pystyy parhaiten vastaamaan kysymykseen Suomen markan ja ruplan valuttakursseista sekä tarkentamaan pyyntöä.Yhteystiedot ovat: statistics(at)bof.fi, palvelunumero 010 195 703.
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à...
Hei,
Emme joka asiassa anna suoria vastauksia, vaan ohjaamme etsimään tietoa eri lähteistä.
Kieliasioissa neuvoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (https://www.kotus.fi/). Sivulta löytyy paljon kielenhuoltoonkin liittyvää tietoa.
Hyödyllinen on myös Kielitoimiston ohjepankki (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/)
Merihevonen on tosi kaunis ja runollisen oloinen eläin, seuraavista osoitteista löydät tietoa suomen kielellä:
http://www.helsinginenergia.fi/media/helen/Helen402_3.pdf
Edellisestä osoitteesta löydät heti ensimmäiseltä sivulta: Merihevoset ovat oikeasti kaloja, vaikka ovatkin huonoja uimareita... ja hieman aikaisemmin samalla sivulla: Harva tietää, että merihevosen sukulaisia merinauloja löytyy Suomestakin...
Kun vierität sivua alaspäin löydät akvaariohoitajan kertomana merihevosten ruokinnasta.
Merihevoset ovat uhanalaisia eläimiä, tässä suojeluasiaa:
http://www.sealife.fi/page.php?page_id=20
Wikipediassa on artikkeli merihevosista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihevoset .
Lähikirjastostasi löytyy varmaankin myös eläinkirjoja, josta...
Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018).
Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
