Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Valitettavasti romaanin ja novellin määritelmät eivät sisällä tarkkoja rajoja pituudelle.
Määritelmiä voit etsiä esim. Makupalojen kirjallisuuslinkeistä http://www.makupalat.fi/ .
Verohallinnon verkkosivuilta löytyi seuraava tieto:
4.9 Moottori- ja raivaussahasta aiheutuneet kulut
Moottori- tai raivaussahasta aiheutuneet kulut vähennetään maatalouden kuluina ainoastaan maatalouskäyttöä vastaavalta osalta, arvioituna enintään (85 €/v). Puun myyntitulon verotuksessa tulee tehdä vastaava tuloutus, jos saha kuuluu metsäkalustoon.
Lisätietoja verotusasioista saat verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.vero.fi tai valtakunnallisista palvelunumeroista, jotka löytyvät samaisilta verkkosivuilta.
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields...
Kirjailija Kaari Utriolta on julkaistu vuodesta 1968 alkaen kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Lienee mahdotonta valita niistä tunnetuimmat. Tietoa kirjailijasta ja hänen laajasta tuotannostaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978).
30091020316421
Allergia- ja Astmaliiton oppaassa ruokayliherkkyyksistä http://www.nic.fi/~sataa/oppaat/Ruokayliherkkyysopas.htm kerrotaan seuravaa:
Ruokien lisäaineet ovat erittäin harvoin allergian tai intoleranssin syynä. Ellei muuta syytä oireille tunnu löytyvän, ne on huomioitava yhtenä mahdollisuutena. Lisäaineita käytetään parantamaan mm. elintarvikkeiden säilyvyyttä, makua ja rakennetta sekä helpottamaan valmistusta. Tuoreissa peruselintarvikkeissa ei lisäaineita saa olla. Lisäaineherkän ruokavalion perusta onkin sen vuoksi itse tehdyissä ruoissa.
Yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat lisäaineryhmät ovat säilöntäaineet, hapettumisen estoaineet, sakeuttamisaineet ja väriaineet. Myös hiiva, jota käytetään leivonnassa ja juomien valmistuksessa voi...
Voisit tutkia Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla olevaa ajanlaskuaiheista linkkiluetteloa: http://www.makupalat.fi/avaruus.htm#ajanlasku. Linkeistä viimeisessä (http://calendarhome.com/tyc/) on laskuri kohdassa Calculator. Samoin löytyy laskuri osoitteesta http://calendarhome.com/tyc/.
Jos haluat itse tehdä ohjelman, joka laskee aikaa ohjeita löytyy sivuilta http://event-net.fi/palvelut/koulutus/tuottaja/javas/m7.htm tai
http://www.webmaailma.com/labra/js/v2000.shtml.
Johannes Linnankoski sanoi laiskasta perinnöllä eläjästä, että "hän ottaa mitään antamatta, hän on ihmiskunnan kuokkavieras, epäkelpo tyhjäntoimittaja". (Uusimaa n:o 118 v. 1899) Lähde: Suomalainen fraasisanakirja. O 1981.
Shakespearen näytelmästä Hamlet on useita suomennoksia, joita on hyvin saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Paavo Cajanderin käännös on vanhin. Muita suomentajia ovat ainakin Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner ja Veijo Meri.
