Etsin aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta seuraavista yhteistietokannoista: Linda (Suomen korkeakoulukirjastot), Manda (Suomen yleiset kirjastot) ja Fennica (Suomen kansallisbibliografia).
Lindasta löytyivät teokset:
Flacelière, Robert:
Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa : miten Ateenan suuruuden aikana elettiin.
Porvoo : WSOY, 1972
Lilja, Saara:
Antiikkia ja myyttejä.
Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999.
Englanniksi Lindasta löytyisi enemmänkin:
esim.
Dalby, Andrew:
Siren feasts : a history of food and gastronomy in Greece.
London : Routledge, 1995.
Garnsey, Peter:
Food and society in classical antiquity.
Cambridge : Cambridge University Press, 1999.
Mandasta löytyivät:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British...
Hei,
Netissä on paljon maailman karttoja, tässä muutama linkkivihje:
http://www.mapquest.com/ - täältä löytyy linkki World Atlas
http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/world_maps.html
ja lisää Makupalojen sivuilla http://www.makupalat.fi/maantiet.htm#kartat
Mikäli tarkoitit karttakirjoja, niitä löydät lähimmästä kirjastostasi
Sinun kannattaa ensin ottaa selville iranilaisia kirjailijoita esim. hakuteoksesta ENCYCLOPEDIA OF WORLD LITERATURE IN THE 20TH CENTURY, osa 2, hakusana Iranian literature. Tämä kirja löytyy mm. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastosta. Sen jälkeen voit ryhtyä etsimään kirjailijoita kirjastojen kokoelmista, esim. pääkaupunkiseudun Plussasta. Voit myös tutustua Otavan vuonna 1998 julkaisemaan, Heikki Palvan ja Irmeli Perhon toimittamaan kirjaan ISLAMILAINEN KULTTUURI, jota on yleisissä kirjastoissa runsaasti. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta voit tehdä haun hakusanoilla kirjallisuudenhistoria Iran, jolloin saat joitakin persiankielisiä julkaisuja, mutta sitten voit ryhtyä ottamaan selvää olisiko jotakin käännetty englanniksi - esim....
Yksi painos on vaihteleva määrä kirjoja. Painoksen suuruuden päättää kirjan kustantaja. Lisää tietoa vaikkapa Suomen tietokirjailijat ry: sivuilta:
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/kustannussopimus/kustannussopimussuositus/painosmaara.html
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan sanan kamari alkuperästä. Se on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta kammare, joka juontaa juurensa latinan sanaan camera, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6fdfdfa0b2b96bea08b9dd83dd521881&list_id=1&keyword=kamari&word=kamari .Svenska Akademiens ordbokissa mainitaan sanan kammare alkuperäksi latinan camara, camera, joka on merkinnyt holvia tai holvattua kaarikattoa, mutta myöhäislatinassa myös huonetta, kammare | SAOB.Sanan merkityksistä löytyy tietoa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kamari. Tuon "virastoista ja elimistä" käytettävän vanhahtavan merkityksen alkuperää ei avata enempää, mutta oletettavasti...
Tietoja yli 100-vuotiaiden lukumäärästä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen tilastoista väestörakenne ja väestön ennakkotilasto. Väestörakennetilaston tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kerran vuodessa. Myös väestön ennakkotilaston tiedot ovat peräisin väestötietojärjestelmästä ja ne julkaistaan kuukausittain. Tässä vielä linkki tietokantataulukkoon, josta voit poimia luvut: Väestön ennakkotilasto, tietokantataulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain. Tässä esimerkkipoiminta ajankohdalta 31.12.2024. Väestörakenne tarjoaa viimeisimmät viralliset luvut väestömäärästä. Vuotta 2024 koskevat luvut julkaistaan 4.4.2025: Tulevat julkaisut. Löydät tiedot tuolloin taulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v...
Laulun nimi on Tuohinen sormus, sen on säveltänyt Matti Jurva ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Se löytyy Tauno Palon esittämänä esim. levyltä Palo, Tauno, Tunteiden Palo 40 rakastetuinta laulua. EMI 2002 Palo, Tauno, Unohtumattomat 1992. Sanat ovat Suuressa Toivelaulukirjassa, osassa 6 s.175.
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Turnip kertoo, että ”turnip greens” viittaa nauriin (engl. ”turnip”) lehtiin. Ilmaukselle ”collard greens” löytyy taas selitys osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Collard_greens. Sillä taas viitataan Brassica oleracean eli kaalin lajikkeisiin.
Terveyskirjasto antaa seuraavat tiedot:
gramnegatiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä vaaleanpunaiseksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä on mm. lipopolysakkaridia sisältävä ulkokalvo
grampositiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä violetiksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä ei ole varsinaista ulkokalvoa
Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995)
Valitettavasti Vaasan kirjastosta lainattuja kirjoja ei voi palauttaa Seinäjoelle.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy sarjan ensimmäinen osa Harry Potter och de vises sten. Voit pyytää sarjan muita osia kaukolainaksi Seinäjoen kirjastoon, tällöin voit myös palauttaa kirjat Seinäjoelle.
Täältä löydät lisätietoa kaukolainauksesta:
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Kotimaan kaukolaina maksaa 5 euroa.
Joitakin esimerkkejä japanilaisista tanka- ja haiku-runoista, joissa on usein ilmaistu jokin elämänviisaus tiiviissä muodossa löydät seuraavilta sivuilta http://www.japania.org/, http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html
http://www.sci.fi/~jsp/runopalvelu/tanka.html
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/uutuudet/uutuudet1105.htm
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa Japanin uskonnoista ja myös kansanuskomuksista:
http://www.suol.fi/raamattunet/japasuol.html
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
