Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale on nuottikokoelmassa Uudet suosikkivalssit, josta löytyvät myös sanat. Nuotti on pääkaupunkiseudulla Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Jos asuttu muualla Suomessa, eikä sitä löydy oman kirjastonne kokoelmista, voitte saada sen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kappaleesta on tehty myös youtube-video, jossa Pentti Kumpulainen laulaa. Videossa on myös sanat, jotka etenevät ruudulla hyvin hitaasti. Alla on linkki tähän videoon:
https://www.google.fi/search?q=pentti+kumpulainen+Rentukkaojan+Aatu.&rl…
eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962.
Tuija Lehtisestä löydät tietoa Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ ja kirjoista: Kotimaisia nykykertojia (1997); Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Paikkakunnalla ilmestyvän lehden voi selvittää kätevästi Sanomalehtien liiton verkkosivuilta. Suomessa ilmestyvät lehdet saa sieltä selville kartalta klikkaamalla haluamaansa maakuntaa. Ks. http://www.sanomalehdet.fi/index.php?valittu_id=2&valittu_aid=60&paaots…
Vesilahdella ilmestyy Lempäälän-Vesilahden Sanomat, joka ilmestyy nykyään myös verkossa (maksullisena) näköislehtenä. Verkkosivut: http://www.lvs.fi/
Parhaiten saat vastaukset tutustumalla esim. Mervi Kosken kirjaan Ulkomaisia nykykertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001). LIsää vinkkejä ja linkkejä saat tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Brezina.
Vielä emme voi tietää, mitä suomalaiset firmat, suomen päättäjät tai suomalaiset urheilijat aikovat tehdä.
6.12.21 Yle uutisoi, että USA aikoo asettaa olympialaiset diplomaattiseen boikottiin. Diplomaattisesta boikotista huolimatta urheilijat voivat osallistua kisoihin. Naisten tennisliitto WTA on kuitenkin perunut kaikki turnauksensa Kiinassa tennispelaaja Peng Shuain katoamistapaukseen takia. Yle.fi
The New York Times kertoi 7.12.21 Australian ja Italian liittyvän boikottiin. Muut maat vielä harkitsevat suhtautumistaan. Nytimes.com
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of...
Tallikaverit-sarjan kirjoittajasta Bonnie Bryantista on kysytty pari kertaa aiemmin. Viitaten edellisiin vastauksiin täytyy valitettavasti todeta ettei kirjailijasta löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielisenä hänestä kuitenkin löytyy tietoa netistä esim. seuraavilta sivuilta:
en.wikipedia.org/wiki/Bonnie_Bryant
http://www.brisbanewritersfestival.com.au/2005/content/standard.asp?nam…
http://www.abc.net.au//rollercoaster/saddle/special
Kouluesitelmäntekijöisen suosiossa ovat Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluvat Maailma tänään -kirjat. Osassa 14 kerrotaan mm. Ukrainasta. Tieto saattaa osittain olla vanhentunutta koska kirja on julkaistu jo 1997, mutta kyllä siinä on myös edelleen paikkansa pitävää asiaa.
Maailma tänään. [14] : IVY ja Baltian maat / [kääntänyt ja toimittanut suomeksi Jarmo Hakanen] / [päätoimittaja: Peter Haggett]
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1997
ISBN 87-427-0808-7 (sid.)
Vapaa tietosanakirja Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org ) on runsaasti tietoa Ukrainasta ja linkkejä monille Ukraina-aiheisille sivuille. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina )
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat linkkisivusto ( http://www.makupalat...
Voit hakea tällaisia kirjoja Kirjasampo-palvelussa (https://www.kirjasampo.fi/fi). Hakusanoina voisivat olla esimerkiksi "vappu", "vappuaatto" tai "vappumarssi".
Hyvät sivut ovat ainakin osoitteessa www.global.finland.fi . Ne ovat Ulkoasiainministeriön Kehitysyhteistyö-sivut. Oikeasta palkista löytyy kohta
tietopankki,josta löytyy tietoa kehitysmaista.(mm. Intiasta).
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa runsaista vihjeistä huolimatta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on...
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
