Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian...
Tässä olisi kirjoja, joista löytyy tietoa keskiaikaisista aseista:
1) Edge, David: Arms & armor of the medieval knight : an illustrated history of weaponry in the Middle Ages (London: Saturn, 1996)
2) Hewitt, John: Ancient armour & weapons : from the Iron Age to the thirteenth century (London: Senate, 1996)
3) Ashdown, Charles Henry: European arms & armor (New York: Barnes & Noble, 1995)
4) Harrison, Mark: Anglo-Saxon thegn : 449-1066 ad (London: Osprey, 1993) (erityisesti anglosaksien aseista)
5) Gravett, Christopher: German medieval armies 1300-1500 (London : Osprey Military, 1985)
6) Nicolle, David: The age of Charlemagne (London: Osprey Military, 1984)
7) Wise, Terence: Medieval European armies (London: Osprey...
Lassi Sinkkosesta löytyy Lapin maakuntakirjastosta esim. seuraavista teoksista: Koskela, Lasse:
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita (1980)
Suomalaisia nykykirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Kirjallisuus Suomessa (1974)
Suomen kirjailijat 1945-1980
Näistä löytyy myös luettelo hänen teoksistaa sekä viimeksimainitusta kirjasta useita viitteitä kirjallisuusarvosteluihin ym.
Voit hakea kohdehenkilöä aineistotietokannasta asiasanalla muodossa: sinkkonen, lasse.
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
Loma-ajan palkan ja lomarahan suuruus kannattaa tarkistaa työsopimuksesta, jota työpaikalla sovelletaan. Verotoimistosta saa lisää tietoa. WWW-sivuilla on myös tietoa, seuraa vaikka jompaa kumpaa seuraavista reiteistä: 1) www.vero.fi - Asiasanat - Työnantajavelvoitteet tai 2) www.suomi.fi - Työ ja yrittäminen - Työelämä - Palkat ja sopimukset
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Tällaisen kuvitteelisen tilanteen erotuomarointi on aina haasteellista. En haluaisi olla tuomari.
Löysin netistä lakitoimiston, joka kertoo sivuillaa väistämisvelvollisuudesta seuraavaa:
"Samanarvoisten liikenneväylien risteyksessä on kuljettajan väistettävä samanaikaisesti häntä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Jos toinen ajoneuvo on jo näköpiirissä oikealla, on risteysalueelle ajaminen sallittu vain siinä tapauksessa, että kyseinen ajoneuvo on vielä sen verran kaukana, että normaalitapauksessa sallitulla nopeudella ehtii rauhallisesti ylittää risteyksen häiritsemättä ollenkaan oikealta tulevan kulkua. Muussa tapauksessa on jäätävä odottamaan suojatien tai vastaavan taakse ja annettava tietä oikealta tulevalle, jotta tämä voi ensin ylittää...
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Ulkoasianministeriön kirjastosta löytyy aineistoa kehityskysymyksistä, kehitysmaista ja niiden kulttuureista. Ulkoasiainministeriön kirjaston aineistohaulla haulla naisen asema löytyy 811 viitettä, http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15861&contentlan=1&… . Hakua voi rajata liittämällä hakusanoiksi esim. naisen asema ja kulttuuri, naisen asema ja uskonnot sekä naisen asema ja yhtyeiskuntaolot.
Ulkoasiainministeriön verkkopalvelusta löytyy naisen asemaa koskevaa tietoa
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15805&contentlan=1&…
Haulla "naisen asema" (hakulaatikko sivuston oikeassa yläreunassa) löytyy ajankohtaisia artikkeleita naisen asemasta eri maissa.
Kannattaa katsoa myös Maailma.net-sivuston...
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Kirjastoseuran tietojen mukaan Ellen Namhilalle ei ole jaettu Kirjastoseuran henkilöpalkintoja, jotka olivat aiemmin nimeltään Mikko Mäkelä ja Hilkka M. Kauppi -palkinnot.Ehdotamme Namhilasta vuonna 2001 tehtyä elämäkertaa Vapauden hinta, joka on saatavilla mm. Keski-kirjastojen seutulainana. Tuossa teoksessa oletettavasti kerrotaan Namhilan saamat tunnustukset ennen vuotta 2001.
Ylioppilastutkinnosta säädetään laissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502, ja tutkintolautakunnan kokoonpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämänhetkisen lautakunnan kokoonpanosta selviää koulutuksen taso, ks.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Opetus_ja_kul…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502
Musiikkikappale" Sydämeni osuman sai" on alkuperäiseltä nimeltään "Something's gotten o hold my heart" ja sisältyy englanninkielisenä nuottijulkaisuihin "The power of love" ja " Classic hits of the eighties". Molemmat nuotit ovat Elimäen
pääkirjastossa.
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kielikello -lehden artikkelissa vuodelta 1996 selvitellään Suomessa käytössä olevien ilmansuuntien nimitysten alkuperää. "Kansanomaisissa ilmansuuntajärjestelmissä on ollut melkoisia eroja. Varsinkin väli-ilmansuuntien nimitykset ovat voineet vaihdella melko pienilläkin alueilla." Paikallisista vaihteluista on lopulta päädytty yhteneväisiin ilmansuuntien nimiin, joskin vanhat käsitteet elävät muun muassa paikannimissä.
https://www.kielikello.fi/-/luode-vai-lansi-
Englanninkielisen Wikipedian artikkelista käy ilmi, että suomen kieli ei ole ainoa, joka tekee poikkeuksen käyttäessään väli-ilmansuunnille omia nimiään yleisemmän käytännön sijaan, jossa nimet johdetaan suoraan pääilmansuuntien nimistä. Sama käytäntö on muun muassa...
Wicca-uskonnosta löytyy tietoa www-sivulta
http://www.wicca.fi. Lisää tietoa löytyy googlesta (http://www.google.fi) esim. hakusanoilla: wicca, wiccat tai wicca yhdistys.
Lisäksi Taivalkoskenkin kirjastosta löytyy kirja:
Mitä wicca on?
Toim. Hjelm, Titus
Like 2005
ISBN 952-471-502-3
