Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Tässä tapauksessa haussa olisi varmaankin joukkoyksikön sotapäiväkirja, olettaen että se on selvinnyt sodan melskeistä jälkipolville. Kannattaa silmäistä ensi alkuun Kansallisarkiston Puolustushallinnon mikrofilmi- ja jäljennekokoelman arkisto. Pienellä onnella etsityn saksalaisen joukon sotapäiväkirjojen kopiot saattavat löytyä Kansallisarkistosta mikrofilmillä. Aineistoja saattaa olla säilynyt myös Saksassa Bundesarchivin kokoelmissa. Vaikka pienemmän joukkoyksikön sotapäiväkirja ei olisi säilynyt, sen liikkeitä on saatettu kuvata ylemmän organisaation asiakirjoissa.Jos divisioona on tiedossa, kannattaa tarkistaa olisi siitä laadittu joukko-osastohistoriikkia. Näissä on usein mukana arkistoviitteet. Pääosa Suomen sotiin liittyvistä...
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Verkkokirjakauppa Adlibriksen (www.adlibris.com) sivuilta löytyy kuusi Mette J. Blomsterbergin tanskaksi kirjoittamaa kirjaa, jotka ovat: Forelsket i det søde liv (2000), Politikens bog om dessert (2005), Blomsterbers søde sager (2011), Kongerigets kager (2011), Blomsterbers lækkerier (2011) ja Blomsterbers jul (2012).
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei ainakaan näin muutamalla haulla löytynyt Mette Blomsterbergin kirjoja.
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Ensimmäinen suomalaisia koskeva asevelvollisuuslaki säädettiin autonomien aikana 1878. Laissa säädettiin silloin, että ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Lain perusteella käytännöss noin 10 % suomalaisista miehistä joutui armeijaan. Suomalaiset joutuivat kutsuntoihin 22-vuotiaana. ja he palvelivat omassa suomalaisessa armeijassa eivätkä joutuneet Venäjän keisarikunnan rykmentteihin. Suomessa myös asevelvollisuus oli lyhyempi kuin Venäjällä.
Vuonna 1899 Helmikuun manifestissa Suomen erityisoikeudet peruttiin ja muiden erityisaseman tunnusmerkkien joukossa myös Suomen armeija lakkautettiin. Manifestin seurauksena vuonna 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki Suomen ...
Lukemiesi kirjojen lisäksi Carterilta on suomennettu Verinen kammio ja muita kertomuksia, TK-kustannus, Helsinki 1994. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstin lastenkirjaan Kissankuria, Otava, Helsinki 1981. Angela Carter on myös toimittanut kirjan Pahoja tyttöjä, villejä naisia, Kääntöpiiri, Helsinki 1993.
Englanninkielisen bibliografian löydät osoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Angela_Carter.htm
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Tarkoittamasi kohouma taitaa olla isovarpaan jänneluu eli sesamluu. Ohessa linkki jalkatreän ja varpaiden röntgenkuvaan, jossa luut on nimetty.
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hus-kuvantaminen/Natiivi%20%20alaraaj…
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Nina Hurma oli kirjailijanimi, jonka takaa paljastuu Niina Niskanen. Häneltä ilmestyy nyt syyskuussa 2022 uusi teos Rihkama (Gummerus). Sen kerrotaan olevan itsenäinen päätösosa näille kahdelle aiemmalle romaanille.
Lähde: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Teflon on alun perin kauppanimi polytetrafluorieteenille (lyhenne PTFE). Muitakin kauppanimiä on. Wikipedia-artikkelista lisätietoa polytetrafluorietyleenistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polytetrafluorieteeni
PTFE-muovi keksittiin vahingossa vuonna 1938. Ensimmäiset teflonpannut tulivat myyntiin vuonna 1954. Siitä, koska niitä saattoi ostaa Suomesta, emme valitettavasti löytäneet tietoa.
Kirjastossamme on laaja kokoelma englannin kielen kielikursseja, sanakirjoja ja kielioppeja. Pelkästään äänitteitä sisältäviä englannin kielen kielikursseja on satoja. Tässä vain muutamia teoksia vinkkinä aihepiiristä. Lisää voitte kysyä esimerkiksi pääkirjastomme aikuisten osaston tietopalvelusta, josta mm. löytyy luettelo eritasoisista kielikursseista kasetteineen tai cd-levyineen.
Pääkirjaston ja muiden kirjastojemme aukiolot ja yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Lisäapua saa mm. tietopalvelustamme numerosta 3146 4014.
Myös PIKI-verkkokirjastostamme löytyvät kaikki kokoelmiimme kuuluvat sanakirjat, äänitteet ja oppikirjat. Ohjeet haun suorittamiseksi yhdellä tai useammalla hakusanalla (englannin kieli...
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1.
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b...
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:...
