Kannattaa ottaa yhteyttä lainopilliseen asiantuntijaan. Oikeusaputoimistot löytyvät osoitteesta Oikeusministeriön sivuilta https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html
Helsingin kaupungin velkaneuvonnan sivut osoitteessa https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/helsinginoikeusaputoimisto/fi/i…
Töölön kirjastossa järjestetään maanantaisin klo 17-19 maksutonta oikeudellista neuvontaa. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista virka-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Neuvonnasta vastaa Suomen asianajajaliiton Helsingin yhdistys.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951108948X, mukaan nimi Janna on muunnos nimestä Juliaana. Tämä on puolestaan Juliuksesta johdetun Julianus-nimen sisarnimi. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan, että Juliaana-nimi on ollut almanakassa Nikomedeiassa Istanbulin itäpuolella n. 303 Diocletianuksen vainoissa surmansa saaneen naismarttyyri Julianan muistoksi. Tämän muistopäivän ensimmäinen kalenterimerkintä on vuodelta 1332.
Suosittelen, että otat yhteyttä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen asumisterveysneuvonnan palvelunumeroon 09-310 15 000, (ma, ke–pe: klo 9–12, ti klo 9–15).
Ympäristökeskuksen sivuille on myös kerätty sisätilojen tuholaisiin liittyvää tietoa.
http://sisatilojentuholaiset.fi/
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Suomenkielistä kirjallisuutta Espanjan perinnemusiikista on hyvin vähän. Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 2, s. 192) sisältää artikkelin hakusanalla ”Espanja”. Artikkelin alussa on osio ”Kansanmusiikki”. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Englanninkielinen aineisto on lähinnä espanjalaisen perinnemusiikin analyysiin painottunutta.
Espanjan perinnemusiikkia sisältävien CD-levyjen tekstiliitteistä voi myös löytää tietoa, mutta ei juurikaan suomeksi.
Netissä voi tehdä hakuja ”Aalto-kirjastojen aineistonhaku” –sivulla. Vasemman sarakkeen pudotusvalikosta valitaan hakuehto (asiasana, luokka jne.) ja oikeanpuoleiseen kirjoitetaan haluttu hakusana. Aiheestanne voisi hakea seuraavasti:
Hakuehdolla ”asiasana” voi...
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.
Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä:
Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.
Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset:
- Nummi,...
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena