Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
Sotamies Vanhalaa kuvaillaan Tuntemattomassa sotilaassa (60. p. 2004) ensimmäisen kerran sivulla 31. Siinä mainitaan mm., että Vanhala on "hiljainen, lihava poika". Saadaksesi kokonaiskuvan Vanhalan luonteesta ja henkilöhahmosta lienee kuitenkin parasta lukea koko teos.
Epikriisin tulkintaa kannattaa kysyä lääkäriltä.
Nopealla selvittelyllä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk
http://www.tohtori.fi/
http://medical-dictionary.thefreedictionary.com/TMP
lyhennettä TMP ei löytynyt tai en ymmärtänyt sen merkitystä lääketieteen kannalta.
Yleisin merkitys näyttäisi olevan. "Lyhennelmä ribotymidyylihapolle; trimetopriimi; Joskus deoksirytymidyylihapolle"
Kannattaa siis kysyä asiaa uudestaan lääkäriltä.
Kuluttajavirasto ei seuraa torihintoja. Muitakaan torien vähittäishintojen "virallisia" seuraajia ei löytynyt.
Helsingin sanomat on suorittanut omia hintakartoituksiaan ja -vertailujaan. Kirjastoissa on käytettävissä Helsingin sanomien arkistotietokanta, josta saa tiedot missä numeroissa näitä hintakartoituksia on ollut; osasta artikkeleista tiedot ovat arkistotietokannassa ja voidaan tulostaa sieltä suoraan, osaan tarvitset kyseisen vanhan lehden. Muutamia esimerkkejä:
21.12.2005 artikkeli Esimerkkejä joulukuusien torihinnoista
19.10.2005 artikkeli Syksyn sato hehkuu toreilla
18.10.2005 artikkeli Syksyinen tori tuoksuu puolukalle ja kurpitsalle
17.7.2004 mansikoiden torihintoja
jne.
Puolen vuoden lehdet ovat Helsingin Rikhardinkadun...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Antero Järvisen teoksessa Maakuntalinnut on artikkeli Uudenmaan maakuntalinnusta mustarastaasta ja siihen liittyvistä uskomuksista. Kirjan saatavuuden näet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Internetistä löytyy tietoa muiden maiden mustarastasperinteestä, joka on rikkaampaa kuin omamme. Englanniksi on paljon viitteitä. Laitan tähän yhden osoitteen malliksi: http://www.google.fi/search?q=cache:tzQxR-1HEEMJ:www.ernest-charles.com… .
Veripalvelu vastaa aiheeseen syöpä ja verenluovutus seuraavasti:
"Syöpä, jonka hoito tai seuranta on kesken, on este verenluovutukselle. Jos on aiemmin sairastanut syövän, ei voi luovuttaa verta, vaikka olisi parantunut ja oireeton.
Ainoat poikkeukset sairastetun syövän osalta ovat paikallisesti hoidettu kohdunkaulan syöpä ja ihon tyvisolusyöpä, eli basaliooma. Niistä seuraa yhden vuoden väliaikainen luovutuseste hoidon päättymisestä lukien.
Syöpään liittyvän luovutusesteen taustalla on se, että verenluovutus voi kuormittaa luovuttajan elimistöä tai voisi edesauttaa sairauden uusimista. Luovutuseste on kansainvälisesti laajasti käytössä ja se on kirjattu Euroopassa noudatettaviin säädöksiin.
Haluatko lisätietoa? Soita...
Valitettavasti etsimääsi kirjaa ei ole Leppävaaran kirjaston tai muidenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nopeimmin saat siis kirjan käsiisi, jos lainaat sitä vaikkapa luokkatoverilta joksikin aikaa.
Postmodernismiin liittyvää aineistoa löydät Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) osoitteesta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi postmodernismi ja kirjallisuus (kirjoita vain yksi asiasana rivilleen).
Lisäksi postmodernismia on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa : Otavan kirjallisuustieto, Beesley: 1900-luvun kirjallisuus ja Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (käsittelee Suomen kirjallisuushistoriaa). Nämä kirjat ovat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Internetistä löytyy useitakin postmodernismia käsitteleviä sivuja. Seuraavasta etälukion äidinkielen sivustosta voisi olla sinulle hyötyä http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/...
Kirja kannattaa aina lukea itse. Silloin sen juonesta saa parhaiten poimittua itselleen tärkeät asiat.
Tuntemattoman juonesta ei ole hyviä tiivistelmiä, koska se kuuluu koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Halutaan välttää tahatonta plagiointia.
Koulukinon oppimateriaaleihin kannattaa tutustua, http://www.koulukino.fi/?id=3167. Elokuvan tapahtumat ovat samat kuin kirjan. Elokuvankin voi katsoa Kavin sivulla, https://elokuvapolku.kavi.fi/fi/katso-elokuvia/tuntematon-sotilas.
Kirjojen suomi kertoo ytimekkäästi:"Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa tiivistyy suomalaisuuden ytimenä pidetyt piirteet: sisu, osaaminen, sitkeys ja ylpeys suomalaisuudesta." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03...
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen...
Osakekurssien hintoja voi seurata mm.Helsingin pörssin sivuilta http://hex.is-asp.com/html/securitypricelistequities.html?language=fi sekä tekstitelevisiosta. Voit myös käydä Arvopaperi-lehden sivuilla:http://porssi.arvopaperi.fi/start.aspx?chosenmenu=stocktoday
Päivän hinnalla osakkeita ostettaessa kaupan pystyy tekemään pian, mutta lopullista hintaa ei voi tietää.
Pankit jakavat oppaita osakkeista ja sijoittamisesta.
Myös Pörssisäätiön sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;200,
katso esim. "Osakkaan opas" ja "Näin aloitat osakesijoittamisen".
Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Riippuu laatikoiden koosta, kuution mittojen koosta ja laatikoiden pinoutuvuudesta.
Pahimmillaan tilaan mahtuu vain yksi koko tilan täyttävä tai hankalan kokoinen laatikko.
Parhaimmillaan (jos kyse on centtimetreistä) 3179 kpl tulitikkulaatikoita.
60x40x40 = 96000 / 30,192 = 3179,65
Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
