Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun...
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Linda Lay Shulerilta on ainakin toistaiseksi suomennettu vain kaksi kirjaa, Vain aurinko muistaa (She who remembers, Otava 1989) ja Kun kotka kutsuu (The voice of the eagle, Otava 1993).
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Tätä on kysyttävä terveydenhuollon ammattilaisilta. Tällä hetkellä koronasta ei ole paljon tietoa, mutta se lisääntyy kuitenkin koko ajan. Uutta tietoa julkaistaan THL:n sivuilla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä löytyy myös usein kysyttyjen kysymysten lista, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…. Sieltä en löytänyt tällaista vastausta, joten on syytä kysyä asiaa omasta terveyskeskuksestaan tai työpaikan terveyspalveluista. Esimerkiksi Vantaalla yhteystiedot löytyvät ja neuvontanumerot löytyvät täältä, https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/149703
Tampereen kaakelitehtaan luettelo löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta, mutta sieltä sitä ei saa lainaksi. Todennäköisesti se löytyy myös joko Suomen rakennustaiteen museon kokoelmista tai Helsingin yliopiston kirjastosta.
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty...
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä...
Kenttäpostitoimintaan liittyen löytyy sekä virallisia aikalaisdokumentteja että myöhemmin tehtyä tutkimusta.
Päämaja ohjeisti omia joukkoja kenttäpostitoimintaan virallisilla ohjesäännöillä (Kenttäpostiopas), joita julkaistiin mm. vuosina 1939, 1940, 1941 ja 1944. Näissä oppaissa neuvottiin niin yksittäisiä sotilaita kuin annettiin ohjeita kenttäpostiorganisaationkin toimintaan.
Myöhempiä tutkimuksia aiheesta ovat tehneet mm. Teuvo Rönkkönen teoksellaan "Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri" (1989) sekä Pentti Kopsa teoksillaan "Kenttäposti 1941-1945" (1991) ja "Itä-Karjalan posti 1941-1944" (1995).
Kaikki em. ohjesäännöt ja teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto)
Näiden...
Hei!"Kelopuun kiertymisestä on käyty asiantuntijoiden kesken kansainvälisestikin paljon keskustelua, mutta aivan yksiselitteistä vastausta ei ole saatu. Pohdinnoissa on päädytty lähinnä kahteen selitykseen. Toinen perustuu tähtitieteeseen, jonka mukaan puu kiertyy ympyröille Maan kiertoa noudattaen. Puhutaan Maan pyörimisliikkeen poistovoiman eli coriolisvoiman vaikutuksista. Mutta ehkä enemmän on saanut kannatusta teoria siitä, että puun solujen eri osat kasvavat vähän eri tahtiin." -Turun Sanomat 21.5.2005Asiaa on pohdittu aiemmin Turun Sanomien sekä Suomen luonnon kysymyspalstoilla. Aarne Hagman on blogiinsa koonnut videolähteitä, jotka havainnollistavat Coriolis-ilmiötä. Lähteet ja linkit alla. Lähteet: Hagman, Aarne. 2018....
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,...
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Suklaan valmistamiseen käytettävä kaakao sisältää teobromiinia, joka on kofeiinin tapainen metyyliksantiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Teobromiini)
Teobromiini ei ole ihmisille myrkyllistä, koska aineenvaihduntamme poistaa sen kehosta tehokkaasti. Koirien ravitsemukseen erikoistuneen Jakke Lehtosen mukaan koirien (ja kissojen) aineenvaihdunta on kuitenkin erilainen, eikä se pysty käsittelemään teobromiinia kovin tehokkaasti. Tästä johtuen teobromiini poistuu koiran kehosta 10 kertaa hitaammin kuin ihmisellä. Hitaaseen poistumiseen vaikuttaa myös koiran suoliston lyhyys ihmisen suolistoon verrattuna. Tämän takia teobromiinin haittavaikutuksia esiintyy koirilla hyvinkin pienillä...
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
