Kysymyksesi on sen luontoinen, että siihen vastaaminen edellyttää oikeustieteellistä asiantuntemusta. Ilmaista lakineuvontaa tarjoaa esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto, jonka tarjoamaa asianajajapäivystystä järjestetään Helsingissä Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Asianajajaliiton nettisivuilla on lisätietoa Asianajajapäivystyksestä ja sen ajankohdista:
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
(haettu 21.1.2016)
Kirjastoista on lainattavissa asunto-osakeyhtiöihin liittyvää kirjallisuutta, jotka saattavat auttaa asiassa. Esimerkiksi Helmet-kirjastoista on lainattavissa seuraavia teoksia:
Asunto-osakeyhtiölaki : asunto-osakeyhtiölaki, laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta sekä VNA...
Sähkölaitteiden turvallisuudesta voit etsiä lisätietoa esim. seuraavilta Turvatekniikan sivuilta
http://www.edilex.fi/tukes/
Sieltä löytyy säädöksiä ja hallituksen esityksiä sähköturvallisuudesta.
TUKESin sivuilla on myös mahdollisuus kysyä ja antaa palautetta http://www.tukes.fi/
Sivulla on kysymyksiä ja vastauksia -osio jossa he ilmoittavat:
"Olemme koonneet tähän TUKESilta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voit lähettää sähköisellä palautelomakkeellamme. Vastaukset ovat TUKESin käsityksiä lainsäädännön asianmukaisesta tulkinnasta. Vastaukset eivät ole juridisesti sitovia."
Palautelomake löytyy TUKESin etusivulta.
Lisäksi voit kysyä sähköstä osoitteesta
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=278...
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Suomi24 sivustolla on ohjeet Tori.fi sivuston ilmoitusten jättämisestä. Siellä on ohjeet myös kuvien liittämiseen http://www.suomi24.fi/opastus/tori/ohjeet#lisaakuva
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löydät lyhyesti tietoa Tuija Lehtisestä, myös lapsuudesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24.
Lapsuudestaan Tuija Lehtinen kertoo seuraavissa kirjoissa:
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996)
Miten minusta tuli lukija: tunnetut lastenkirjailijat kertovat (Avain, 2013)
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastulostustilin pin-koodin voi vaihtaa, tai paremminkin luoda uudelleen, kirjautumalla asiakastulostustililleen asiakastulostus.hel.fi ja valitsemalla sieltä Generate PIN. Tarkempaa ohjetta verkosta ei valitettavasti ole vielä saatavilla.
Tulostaminen Helsingin kaupunginkirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_Helsingin_kirjastojen_asiak(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tulostaminen_omalta_laitteeltaHelsingin_(25…
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Internetin turvalliseen käyttöön kuuluu että joillekin sivustoille pääsy on estetty eli blokattu. Tällaiset suojausohjelmat ovat tarkoitettu suojaamaan lapsia ja nuoria eksymästä väärille tai vahingollisille sivuille.
Jos koulun koneilla tietyt www-sivut on blokattu tämä estotoimenpide on tehty tietoisesti koulun verkkoviestinnän tietoturvasta vastaavan henkilön toimesta. Useimmissa peruskouluissa koulun koneiden käyttö pelaamiseen lienee kyseenalaista tai kiellettyä.
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Tietokoneen F1 - F12 -näppäimet ovat funktio- eli toimintonäppäimiä, joilla saa helposti ja nopeasti tehtyä eri toimintoja. Näppäinten toiminnot vaihtelevat käyttöjärjestelmien, ohjelmien ja näppäinyhdistelmien mukaan.
F-näppäinten ja muiden näppäinyhdistelmien pikakomennoista löydät lisää tietoa oman laitteesi ohjeista, tietotekniikan perusoppaista ja esimerkiksi Microsoft Windowsin tukisivuilta https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/windowsin-pikan%C3%A4pp%C3%….
Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa"
https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Hans Christian Andersen on kirjoittanut satuja.
Tähän kysymykseen on vastattu tällä palstalla pari vuotta sitten. Löydät vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivun linkistä Vastausten arkisto kirjoittamalla laatikkoon andersen hans christian.
Jos haluat tarkempaa tietoa, saat sitä suomenkielisenä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on luettelo Andersenin suomennetuista teoksista ja myös linkkejä muille Andersen-sivuille.
