Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
Lapsen nimet on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon. Tarvittaessa vanhemmille lähetetään muistutuskirje asiasta. Viimeisenä keinona on tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Sen jälkeen sosiaaliviranomainen hakee käräjäoikeudelta päätöstä, jossa lapsen edunvalvojille eli useimmiten vanhemmille määrätään sijainen nimen antamista varten. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, joten nimenantokäytäntöä ei ole tainnut muodostua. (Oma arveluni on, että tällaisessa tapauksessa lapselle valitaan jokin yleisesti käytössä oleva etunimi.)Etu- ja sukunimilaki 946/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Lapsen tietojen ilmoittaminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv...
Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Päivi Hartzellin ohjaama lastenelokuva Lumikuningatar (1986) on julkaistu DVD:llä vuonna 2018, ja sen voi lainata useasta kaupunginkirjastosta. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta, miten sen helpoiten saisi käsiinsä.
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttäisi olevan luokassa 83.2 kirja nimeltä Lasten näytelmiä, se on vuodelta 1953. Siinä on näytelmä nimeltä Joulupukin polvipatti, jonka on kirjoittanut Ester Ahokainen.
Ylhäällä vasemmalla: Ilkka Uljas Hakkarainen, ks. linkki.Ylhäällä oikealla: Matti Kullervo Hämäläinen, ks. linkki.Alhaalla vasemmalla: Niilo Klaus Kaila, ks. linkki.Alhaalla oikealla: Penna ent. Benjam Konttila, ks. linkki.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan nimen Ossi arvellaan yleisesti olevan lyhentymämuoto nimestä Ossian. Gaelin kielen Oisin/Ossin pohjautuu hirveä merkitsevään sanaan 'oss'. Muinaisiiriläinen Ossin on perimätiedon mukaan taruhenkilö, joka eli 200-luvulla Irlannissa. Vielä 1700-luvullakin hänen tarunsa levisi Skotlannin ylämaassa suullisena perimätietona, ja siihen perustuen James Macpherson kirjoitti kuuluisan teoksensa Ossianin laulut (1760-63).
Nimi Ossi voi kuitenkin olla lyhentymämuoto myös Osvaldista, Oskarista tai Osmosta.
Tarkoittanet Toivo Särkän ohjaamaa elokuvaa Onni pyörii vuodelta 1942?
Elokuva kertoo orpokodissa kasvaneesta Kauko Majasta (Tauno Palo) joka lähetetään liikeapulaiseksi Helsinkiin. Kaupungissa elämä ei ole helppoa, mutta vähitellen kauniisti laulavalle ja komealle pojalle alkaa onni hymyillä .
Elokuva pohjautuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikainen-lauluun. Käsikirjoituksen teki Mika Waltari, joka myös teki lauluun uusia sanoja ajan ja kotirintaman tarpeen mukaan tyyliin: "Sota, köyhyys, nälkä ja ahdistus / se on vain väliaikainen. /Pula, sairaus, puute ja kaipaus / sekin on väliaikainen" Koko tekstiä en Waltarin tuotannosta löytänyt, ja käsikirjoitustakin lienee mahdoton saada.
Kyseinen pätkä löytyy Panu Rajalan Waltari-...
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Laki Suomen lipusta määrittelee, ketkä voivat käyttää valtiolippua: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380?search%5Btype%5D=pi…. Käyttäjien joukossa ovat mm. julkisoikeudelliset yliopistot.
Yliopistolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558) mukaan säätiöyliopistoja ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Muut, mm. Helsingin yliopisto, ovat julkisoikeudellisia yliopistoja, ja niiden kuuluu siis käyttää valtiolippua.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Mediakortissa kerrotaan esimerkiksi yrityksen, lehden tai palvelun tuotteet, yhteystiedot, palvelut, hinnasto ja tekniset tiedot. Perinteisesti mediakortti on palvelut lehtien markkinointia, mutta nykyisin myös monet vain Internetissä palveluja tarjoavat yritykset käyttävät mediakorttia.
Tässä muutamia mediakortteja, jotka havainnollistavat kortin sisältöä ja käyttöä:
http://www.tamperefilmfestival.fi/2001/fin/mediakortti_internet.shtml
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=3
Pekka Hakamiehen artikkelissa Ruisleipä ja muut ruokasymbolit sivulla 89 kyseinen sananlasku on muodossa luun lähelt o liha makkeinta. Sananlaskulla on kiusoiteltu laihasta emännästä. Hakamies kertoo, että lihalla on sananparsissa yleensä tarkoitettu joko seksuaalisuutta tai arvostettua ravintoainetta. Luu ja liha liittyvät toisiinsa, mutta "luusta puuttuu se jokin, mikä lihassa on". Artikkeli on ilmestynyt kirjassa Suulla ja kielellä: tulkintoja ruuasta, 2004, s.79-91. Se löytyy myös verkosta osoitteesta http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_01/hak201.html
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
