Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa kerrotaan Sinikka nimestä seuraavaa:
- Sinikka-nimen kantana on värin nimitys sini, josta Eino Leino muodosti erittäin aidolta kuulostavan etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle näytelmässä Lalli (1907). Säveltäjä Toivo Kuula sai nimenomaan tästä näytelmästä nimen tyttärelleen Sinikka Kuula-Marttiselle (s. 1917). ...
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy...
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Wikipedian mukaan Talari eli taalari eli taaleri on nimitys monien maiden 1500-1800-luvuilla lyödyille rahoille. 1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri
Lienee siis melko mahdotonta verrata palkkaa nykyeuroihin. Erkki Fredriksonin kirjassa Plooturaha (2004) on joitakin esimerkkejä taalarin arvosta. Kirjassa korostetaan, että rahan ja tavaran arvo vaihteli huomattavasti tuona aikana, ja että hinnat ovat vain yhdeltä ajalta. Kirjan mukaan kymmenellä taalarin plootulla...
Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Merkintä "Innoituksen perustana teos [teoksen nimi]" näkyy metatiedoissa Huomautus-kentässä, mikäli kyseinen teos perustuu johonkin toiseen kirjalliseen teokseen, kansantarinaan tai mytologiaan tai on kyseisen lähteen innoittama.
Esimerkkinä voidaan mainita Helmet-kirjaston aineistosta esimerkiksi seuraavat kirjat:
- Jeanne Willis & Tony Ross: #Kultakutri (kirjan innoituksen perustana on klassikkosatu Kultakutri ja kolme karhua)
- Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (kirjan innoistuksen perustana on klassikkosatu Kolme pukkia)
- Kristina Gorcheva-Newberry: The orchard (kirjan innoituksen perustana on Anton Tšehovin teos Kirsikkapuisto)
Jojo Moyesin kirja Lainakengissä puolestaan pohjautuu hänen...
Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
Kyllä voi. GDPR-asetus vaatii, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan, kun se on käyttöä varten tarpeen.
Helmet-kirjastossa asiakkaiden tiedot poistetaan, jollei korttia ole käytetty kolmeen vuoteen.
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
Internetissä osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/kokko.htm (Lapin maakuntakirjaston kokoama lista lappilaisista ja saamelaisista kirjailijoista) on hyvä sivusto Yrjö Kokosta. Sivulle on koottu tiedot hänen tuotannostaan sekä hänestä itsestään kertovista teoksista. Yrjö Kokon teoksista tunnetuin lienee satu Pessi ja Illusia (1944). Sen lisäksi hän on kirjoittanut nuortenkirjan Sudenhampainen kaulanauha (1951). Pessistä ja Illusiasta ilmestyi vuonna 1963 tekijän lyhentämä lastenpainos. Muita tunnetuimpia teoksia ovat Neljän tuulen tie (1947), Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu (1950), Ne tulevat takaisin (1954), Molli, maailman viisain koira (1965) ja Alli - jäänreunan lintu (1966). Näiden lisäksi hän on julkaissut useita...
Väinö Linna oli itse alusta asti mukana Rauni Mollbergin Tuntematon-projektissa, joten oletettavasti hän oli lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen. Ainakin se oli hänen mielestään uskollisempi alkuperäiselle romaanille kuin Laineen versio.
Edvin Laineen mielipidettä Mollbergin ohjauksesta en onnistunut löytämään.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/07/tapahtui-1985-uusi-tuntematon-…
https://www.mtv.fi/viihde/elokuvat/artikkeli/kommentti-tuntemattoman-oh…
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
