Tutkin lukuisia englanninkielisiä lähteitä, jotka käsittelevät pääsiäisperinteitä, mutta missään niistä ei kerrottu, että Iso-Britanniassa virvottaisiin. Tuntuisikin aika erikoiselta, jos virpomisperinne olisi levinnyt Englantiin. Sehän on lähtöisin itäisestä ortodoksisesta kirkollisuudesta ja on ennen kaikkea karjalainen perinne (joskin sen symboliikka on peräisin jo varhaiskristillisyydestä). Ortodokseja Englannissa on vain vähän.
Tarkempaa tietoa englantilaisista pääsiäisperinteistä, virpomisen historiasta ja ortodoksisuudesta Britanniassa löydät esimerkiksi näistä linkeistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Easter_customs
http://www.topmarks.co.uk/Easter/
http://www.whyeaster.com/customs/festivals.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Ruoka ei ole opettajille ilmainen, mutta oppilaiden kanssa ruokailevat opettajat saavat ravintoetua.
Verohallinto päättää vuosittain ruokailun valvonnan yhteydessä saatavan ravintoedun arvon. Verohallinnon 2021 päätöksen mukaan koulun henkilökunnan oppilaiden ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 4,14 € ateriaa kohden. Rehtorit ja/tai kunnat tekevät päätökset siitä, kenelle ja millä perusteilla ravintoetu myönnetään.
Ravintoetu 2021 - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
Englannissa monikon toisen persoonan pronomini you on ottanut myös yksikön pronominin thou paikan. Aiemmin youta saatettiin myös käyttää yksikössä kunnioituksen merkkinä muiden eurooppalaisten kielien mallin mukaan. Monikon ja yksikön eroa on yritetty tuoda esiin murteissa ja puhekielessä uusilla monikkomuodoilla kuten y'all ja youse. Nämä eivät kuitenkaan ole yleiskielen muotoja. Nykyenglannissa ei siis ole teitittelyä samalla tavoin kuin suomessa, vaan kohteliaisuutta ja muodollisuutta ilmaistaan muilla tavoin.Yleisin vastine sinuttelulle - teitittelylle englannissa on se, puhutellaanko toista etunimellä vai sukunimellä. Kun alkutekstissä henkilöt sopivat käyttävänsä etunimiään, käännöksessä puhutaan usein sinunkauppojen tekemisestä....
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen...
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]
Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]
Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]
Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]
Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]
Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]
Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]
Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)
Marie Antoinette (1952)...
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen...
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Voit hakea Helmetistä yhdellä haulla suomeksi kirjoitetut ja englanniksi käännetyt kaunokirjat.Mene sivulle https://helmet.finna.fi/Laita kursosi hakuruutuun ja klikkaa hae, joilloin saat rajoittimet näkyviin.Valitse Aineistotyyppi - kirjaKieli - englantiAlkukieli - suomiPäägenre - kaunokirjallisuusHalutulos tänään näuyttää olevan 626 teosta. Jos haluat vain aikuisten kirjat mukaan, voit valita vielä Osasto - aikuisetHakutulosta voi järjestää monella eri tavoin.Jos haluat hakea suomenruotsalaiset kirjat, jotka on käännetty englanniksi, kirjoita hakuruutuun SUOMENRUOTSALAINEN KIRJALLISUUS. Rajoita haku englanninkielisiin kirjoihin ja valitse päägenre - kaunokirjallisuus. Hakutulos ei ole aivan täydellinen, koska kaikkia kirjoja...
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Tuorein tieto 106 vuotta täyttäneiden määrästä kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2021. Silloin 106-vuotiaita tai vanhempia (eli vuonna 1915 tai aiemmin syntyneitä) oli Suomessa yhteensä 26 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilaston tietokantataulukko 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021
Olisikohan kyseessä ehkä useammastakin 80-luvulla ilmestyneestä laulu- ja leikkikirjasta löytyvä Umbaazu, joka alkaa "Umbaazu baazu endaa, ziguendaa, ziguendaa"?
Umbaazuun ja siihen liittyviin leikkiohjeisiin voi tutustua esimerkiksi näissä kirjoissa:
Eeva Alho & Soili Perkiö, Laulun aika : Pööpötien laulukirja
Marja Hongisto-Åberg, Lasten laulupuu
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi...
Legenda langenneista enkeleistä, jotka saivat ihmisnaisten kanssa jälkeläisiä, on peräisin juutalaisten pyhistä teksteistä. Raamatussa heistä kerrotaan Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa. Heitä kuvataan jättiläisiksi ja muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Trussoni on lukenut paljon kristillisiä kirjoituksia enkeleistä. Lisäksi kirjassa käsitellään muinaista kreikkalaista tarua Orfeuksesta. Luola, josta Orfeus kirjassa laskeutui Manalaan, on oikeasti olemassa Bulgariassa, mutta sen liittyminen Orfeukseen tai langenneisiin enkeleihin lienee Trussonin omasta päästä. Linkki kirjailijan haastatteluun ohessa http://pursuitist.com/arts/interview-with-angelology-author-danielle-tr… .
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
Hukkalämmöllä tarkoitetaan hukkaan menevää lämpöä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hukkal%C3%A4mp%C3%B6
Prizztechin Hyötylämmöstä hyötyenergiaa - teknologiaselvityksessä hukkalämpö määritetään näin, "Hukkalämpö (ylijäämälämpö, jätelämpö) on erilaisten prosessien tuottamaa energiaa, jota ei hyödynnetä ja se siirtyy ympäristöön." https://www.prizz.fi/media/energiaratkaisut/energiaratkaisut-materiaali…
Palaessaan nuotio vapauttaa lämpöä ympäristöön, käytännöllisesti katsoen hukkaan. Toisaalta nuotion tehtävänä on lämmittää esimerkiksi sen äärellä istuvia henkilöitä tai ruokaa. Nuotion tuottamaan lämpöä voidaan mitata hyötysuhteella: η = Panto/Potto.
Hämeri, K., Jokinen, R., Ketolainen, P.,...
Nykyään hyväksytyn ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Mahdollisuus uusia hyväksyttyjä kokeita rajattomasti koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Tämän mahdollisti 1.8.2019 voimaan tullut Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019).Laki ylioppilastutkinnosta | 502/2019 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Tietoa kokelaalle | Ylioppilastutkintolautakunta
