Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Merilinja (engl. The Onedin Line) oli BBC:n tuottama televisiodraamasarja, jota esitettiin 1971–1980. Merilinjan tunnusmusiikkina soi Spartacuksen ja Frygian adagio Aram Hatšaturjanin baletista Spartacus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus_(baletti)
Pentti Lempiäisen kirjassa: Suuri etunimikirja (1999) sanotaan Tomi –nimestä seuraavaa:
Tomi ja Tommi ovat muunnoksia Tuomaasta, Suomen almanakassa kumpikin apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tomi on vuodesta 1973 lähtien almanakassa.
toinen nimikirja: Anne Saarikalle - Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo Tomista seuraavaa:
Tomi on suomalainen muunnelma ruotsinkielisestä almanakasta löytyvästä nimestä Tom, joka taas palautuu nimeen Tomas. Kaikkien näiden pohjana on aramean nimi Thoma, jonka merkitys on ”kaksonen”. Samaa alkuperää olevista nimistä Tuomas on Suomessa ollut kaikkein suosituin.
Tomi on ollut tavanomainen nimi maassamme 1960-luvulta lähtien. Se on yleinen varsinkin 1970-80-luvuilla syntyneiden...
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Kivillä ei ole parantavia ominaisuuksia. Jos vatsa vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy asiasanalla "kiviterapia" aihetta käsitteleviä kirjoja. On kuitenkin muistettava, että nämä ovat näennäistieteellisiä teoksia eivätkä vakavasti otettavia terveystiedon lähteitä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiviterapia__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille....
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Laulu rakkaudelle - Secret song Suomi -ohjelman ensimmäisessä ohjelmassa 25.12.2020 Irina Björklund lauloi Jorma Uotiselle kappaleen Balladi elokuvasta Klaani. Hän lauloi sen ranskaksi. Ranskankielinen käännös oli myös Irina Björklundin ja nimeltään La ballade du film le Clan.
https://www.epressi.com/tiedotteet/musiikki-ja-viihde/luvassa-uskomatto…
Kappale on Mika Kaurismäen elokuvasta Klaani - tarina Sammakoitten suvusta. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen. Elokuvassa sen lauloi Päivi Portaankorva, mutta sen on esittänyt ja levyttänyt moni muukin.
Cd-levyllä Films : Musiikkia Mika Kaurismäen ohjaamiin elokuviin (Anssi Tikanmäki) sillä on englanninkielinen nimi (Ballad of the Clan),...
Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Erityisesti keittiötarvikkeissa silikonipinta saattaa muuttua tahmeaksi rasvajäämien takia. Tahmaisuutta voi kokeilla poistaa ruokasoodan avulla: Ruokasoodaan sekoitetaan hieman vettä ja seosta levitetään tahmaiselle silikonituotteelle. Seoksen annetaan kuivua, minkä jälkeen se huuhdellaan pois.
https://www.cleanipedia.com/gb/kitchen-cleaning/how-to-clean-sticky-sil…
https://gloriousdays.co/how-to-clean-sticky-silicone-bakeware-lunchboxe…
Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h.
Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6.
Linkki:
http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Oulun kaupunginkirjaston tietokannassa on käytetty sellaisia asiasanoja kuin ”historialliset rakkausromaanit” ja ”sukuromaanit”. Tässä muutamia kirjailijan nimiä: Brent, Madeleine ; Briskin, Jaqueline; Carr, Philippa ; De la Roche, Mazo; Deforges, Regine; Deveraux, Jude; Holt, Victoria ; Lofts, Norah ; Pilcher, Rosamunde ; Utrio, Kaari. Ja miksei vanhat kunnon klassikot Forster, E.M. ja Galsworthy, John, vaikkei heitä viihdekirjallisuuteen lasketakaan. Uudempaa viihdekirjallisuutta on esim. Anna Godbersenin teokset.
Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut.
Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse.
Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok.
Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy.
Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan...
Nimitys joulupukki liittyy urospuoliseen vuoheen pukiksi pukeutuneen ihmisen kautta.
Kaisu Vuolio kirjoittaa teoksessaan Suomalainen joulu (1981) seuraavaa: "Varsinaisen joulun jälkeen, paikoin jo tapanina, paikoin vasta joulun lopulla, kylien nuoret miehet alkoivat naamioituneina kulkea talosta taloon. Heidän joukossaan oli usein joulupukki, eläintä esittävä hahmo, jolla oli turkki nurinpäin päälä, toisin sanoen karvapuoli ulospäin. Päässä oli sarvet ja kasvoilla tuohesta tehty naamari. Partana oli välillä vispilä ja korviin oli saatettu asettaa puulusikat.
Tällainen pukki ei alkuaan ollut lahjojen tuoja. Päinvastoin nuorilla miehillä oli tarkoituksena kerjätä tarjoilua ja ilmaisia ryyppyjä."
Pukki pelotti lapsia, mutta huvitti aikuisia....
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
Kappale Ennen kuolemaa löytyy esim. Vesa-Matti Loirin cd-levyltä, jonka nimi on Vesa-Matti Loiri. Ennen kuolemaa sisältyy myös Arja Saijonmaan cd-levyyn La Cumparsita. Myös Topi Sorsakoski esittää ko kappaleen levyllä Hurmio.
Mustangsien levyllä Going doing on Avant de mourir. Avant de mourir on myös Tea-Time Ensemblen levyllä Original tea-time music sekä Kaarlo Pennasen Pisaroita 60-vuotistaipaleelta-levyllä.
Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saatte netistä Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
