Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Täysin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei tunnu löytyvän, koska nimi Maari voi juontaa juurensa useammalta kuin yhdeltä taholta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja toteaa, että Maari on yksi Marian kutsumamuotoja. Maria puolestaan on "heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä." (Lempiäinen, op. cit.; lisää tietoa Maria-nimestä löydät helposti mistä tahansa nimikirjasta.)
Toisaalta Maari voi olla samaa kantaa kuin Maarit,...
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Sekä että.
Aikuisten kirjoissa päähenkilö ja paikka vaihtuvat. Päähenkilö on yleensä tavis.
"Usein Remeksen kirjoissa tavalliset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia. Jotkin päähenkilöt esiintyvät vain yhdessä kirjassa, mutta osaa Remes on käyttänyt uudestaan. Anti-terrorismiyksikön poliisi Antti Korpi esiintyy monessa romaanissa (Ikiyö, Hiroshiman portti, Nimessä ja veressä, 6/12, Isku ytimeen ja monet nuortenkirjat). Muita toistuvia hahmoja ovat poliisipsykologi Johanna Vahtera (Ruttokellot, Nimessä ja veressä, 6/12) ja kovaotteinen huumepoliisi Riku Tanner (Shokkiaalto, Teräsleijona)." Wikipedia
"Ilkka Remeksen nuortenromaanit kertovat Aaro Korpi -nimisen pojan seikkailuista. Aaro Korpi on Antti Korven poika" Wikipedia
Aaro on...
Käsitys antiikin Kreikan aikaisten homosuhteiden määrästä saattaa olla liioiteltu, mutta suhteet sallittiin vapaille miehille ja niillä katsottiin olevan jopa kasvatuksellista merkitystä nuorukaisille. Homoseksuaalisuus on ollut sallittua tai siedettyä monissa muissakin perinteisissä yhteisöissä, mutta useimmissa yhteisöissä siihen on suhtauduttu torjuen tai vihamielisesti, koska suhteista ei synny lapsia. Ns. suuret maailmanuskonnot eli kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus suhtatuvat kaikki enemmän tai vähemmän kielteisesti homoseksuaalisuuteen, mutta eri aikoina ja eri tulkintojen perusteella suhtautuminen vaihtelee hiljaisesta sallimisesta kuolemanrangaistuksella uhkaamiseen.
Kristinuskon torjunta pohjautuu...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka.
Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981.
Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä...
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun....
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Pirjo” on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Birgitta”. ”Birgitta” puolestaan perustuu muinaisen tulenjumalattaren latinalaiseen muotoon ”Brigida”, jonka merkitys on ’korkea, korotettu’. Tuota nimi siis voisi merkitä, jos halutaan mennä aivan nimen alkujuurille asti.
”Pirjolla” on slangissa myös paljon epämiellyttävämpi merkitys: ’oksennus’. Se on tosin paljon nimeä uudempi, joten tuo merkitys ei ole millään muotoa nimen synnyn taustalla.
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Suvun alkuperä on todella Hauholla. Vuonna 1776 kuollut Taneli Mikonpoika oli torpparina kirkonkylässä sijaitsevan Kapakan talon torpassa. Tanelin poika Mikael lähti maailmalle ja otti nimen Sohlman. Hän oli ensin Rantasalmen räätäli, myöhemmin Savonlinnan lasimestari. Mikaelin poika Adolf oli maanmittari ja nai säätyläisen puolison, joka äidin puoleltaan oli aatelisia von Esseneitä. Maanmittarin kahdeksasta lapsesta sukua jatkoi kaksi, joista nuorin Johan Gustaf Sohlman (1837-1908) kohosi aina senaattoriksi ja on suvun merkittävin edustaja. Senaattorin lapsista osa otti 1900-luvulla nimen Saarni, osa Sormanen. Anneli Mäkelä-Alitalo, jonka artikkeliin teoksessa "Suomen kansallisbiografia 9" (157-158) edellinen perustuu arvioi, että suvun "...
