Varausten kuljetus Helmet-kirjaston toimipisteestä toiseen kestää yleensä parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä varattu aineisto tulee. Kaupunkien sisällä varattu aineisto kuljetetaan yleensä kolmen arkipäivän aikana. Jos aineisto tulee toisesta kaupungista, esimerkiksi Vantaalta Helsinkiin, matkaan saattaa kulua jopa viikko. Jos väliin sattuu viikonloppu, aikaa kuluu tietenkin pari päivää kauemmin.
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit seurata helposti Helmet-verkkokirjastosta, milloin varauksesi on noudettavissa. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat ilmoituksen noudettavasta varauksesta seuraavana päivänä, kun varaus on tullut noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilkka Remes on salanimi. Kirjailijan oikea nimi on Petri Pykälä. Salanimiä voit katsella täältä: http://www.tornio.fi/Salanimet. Matti Remeksellä on kotisivut: http://www.mattiremes.net/matti.php ja hän vastaa siellä myös lukijoiden kysymyksiin. Siellä häneltä on usein kysytty tätä asiaa ja hän totetaa, että Remes on hänen oikea nimensä.
Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (...
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Vihreitä ei ole aivan helppoa sijoittaa perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kun puolueen aktiiveilta sen alkuaikoina tiedusteltiin vihreiden suhteesta poliittisiin aatteisiin, juuri kukaan ei halunnut sijoittaa vihreitä sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan; muutama sijoitti vihreät keskustaan.
Aiheesta paljon kirjoittanut puolueen entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on määritellyt vihreät porvarilliseksi vasemmistopuolueeksi. Porvarillisella Soininvaara tarkoittaa sitä, ettei puolue nojaa toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeeseen, ei käytä itsetarkoituksellisesti vasemmistolaisittain leimautunutta terminologiaa sekä tavoittelee kannattajakuntaansa myös koulutettua keskiluokkaa. Soininvaaran mukaan hyvä esimerkki...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka.
Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981.
Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä...
Kyseinen runo löytyy Sirkka Turkan kokoelmista "Vaikka on kesä" (Tammi 1983) ja hänen kootuista runoistaan "Runot 1973-2004" (Tammi 2005) Varsinaista nimeä runolla ei ole.
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
