Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava:
Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Asianomistajalla on 2 vuotta aikaa tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta. Jos kyseessä on törkeä kunnianloukkaus, ilmoitusaikaa on 5 vuotta.
Asiasta tarkemmin Finlexissä syyteoikeuden osalta:
1 § (11.4.2003/297)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
ja kunnianloukkauksen osalta:
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1...
Tässä jotain tietoa sinulle kolmesta apinasta - valitettavasti en onnistunut löytämään sinulle yhtään teosta, missä olisi kyseinen tarina kerrottuna - saattaa myös olla, yhtä ainoaa tarinaa ei olekaan, vain erilaisia muunnelmia tästä myytistä eri muodoissa: veistoksia, erilaisia viittauksia uskomuksissa jne. Sen sijaan löytyy tietoa myytin lähteestä, ja tarinaan liittyvistä kuvista. Jos joskus onnistut löytämään sadun, olisimme iloisia, jos lähettäisit tiedon meille!
Eli: Kolme apinaa liittyy ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Japanissa legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Aihetta on käytetty paljon taiteessa: Nikko-nimisestä paikasta Japanissa löytyy puukaiverrustyö, missä kolme apinaa esiintyvät;...
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset:
Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000)
Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000)
Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach, suom. 2000)
Varjojen kaupunki (Welcome to dead house, suom. 2000)
Noiduttu kello (The Cuckoo Clock of Doom, suom. 2001)
Hirviöitä, hirviöitä! (The Girl Who Cried Monster, suom. 2001) Kummitusnaapuri (The Ghost Next Door, suom. 2001)...
Edith nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Edith (muinaisenlannin eadgith =onnellinen tai rikas +taistelu). Suomen almanakassa nimi on ollut 1883-1889 (Edit), 1890-1907 (Ediita), ja 1908-1928 (Eedit). Edith-nimellä ei Suomessa ole kirkollisia yhteyksiä, mutta katolisella kirkolla on 3 englantilaista Edith-pyhimystä. Ruotslaisessa almanakassa Edith on edelleen.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (1999).
Reino Keron teoksessa Suureen Länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996) kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomessa käytiin siirtolaiskuljetuksista hintasotaa. Sen aloitti vuonna 1903 Höyrylaiva Osakeyhtiö Nord, joka lupasi kuljettaa siirtolaisia Amerikkaan 100 markalla. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) ja sen kanssa yhteistoiminnassa olleet valtamerilinjat pudottivat hinnan puolestaan 79 markkaan. Syksyllä 1904 SHO osti Höyrylaiva Osakeyhtiö Nordin laivat ja onnistui näin monopolisoimaan Suomesta lähtevän siirtolaisliikenteen.
Lisätietoa matkaliikenteestä Pohjois-Amerikkaan löytyy myös mm. näiltä verkkosivuilta: http://www.hanko.fi/files/80/siirtolaiset.pdf ja Suomen sukututkimusseuran sivulta http://www....
Ilmeisesti vastaus edelliseen samanaiheiseen kysymykseesi ei ole tullut perille. Tässä palvelussahan oli joitakin teknisiä häiriöitä, jotka nyt tiettävästi on saatu korjatuksi.
Kopioin tähän sen vastauksen, joka edelliseen kysymykseesi lähetettiin:
Hevonen saa vain aniharvoin useampia kuin yhden varsan kerrallaan, koska niitä ei yksinkertaisesti vaivatta mahdu kohtuun kuin yksi. Kaksosetkin ovat todella harvinaisia ja kolmosista hevosella on vain joitakin yksittäisiä havaintoja.
Epäluotettavaksi kertojaksi voidaan kutsua sellaista kertojaa, jonka selonteko tapahtumista on jollakin lailla vääristelty, virheellinen, ennakkoluuloinen tai puolueellinen. Kertojan epäluotettavuus voi johtua myös siitä, että hän on huonosti perillä kertomistaan asioista, naiivi tai helposti harhaanjohdettavissa. (Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja, 2003).
Epäluotettavan kertojan käsite on tietysti melko tulkinnanvarainen ja epäluotettavuudesta löytyykin aste-eroja. Selkeimpiä epäluotettavan kertojan tapauksia ovat sellaiset, joissa minäkertojana on lapsi, vähälahjainen, mielisairas tai jollakin tavoin vinksahtanut henkilöhahmo. Lähdekirjallisuuteni (Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja ja Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka) ja...
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman kappaleen ”Hei mummo” nuotit löytyvät ainakin teoksista ”Joulunvalo ikuinen” (JR Music, 2007), ”Joulun sävelmä” (Jussi Rasinkangas, 2011) ja ”Hyvää joulua!: suosituimmat joululaulut” (F-Kustannus, 2011).
Kirkkohiirien joulu on Larin-Kyöstin kirjoittama runo. Se on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi, 2005.
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Löysin nuotit ja sanat lauluun nimeltä Kevätsää kirjasta: Ollaranta Ritva: Musiikkia muksuille : pienten lasten musiikkikirja (Otava, 1979) s. 228. Laulussa on kaksi säkeistöä, joista ensimmäinen menee näin: Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää. Katsokaa: sulaa maa, puut jo silmut saa. Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi. Kevätsää lämmittää, luonnon herättää. Sävelmä on saksalainen sävelmä ja suom. sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Pyry-sanan merkitys on "tiheä, tuiskuttava lumisade". Merkityksen osalta rinnakkaismuodoksi voidaan tulkita Tuisku, joka tunnetaan sekä poikien että tyttöjen nimenä.
Pyryä ehdotti Yrjö Karilas etunimeksi jo vuonna 1919, mutta nimi otettiin käyttöön hyvin hitaasti: vuoteen 1960 mennessä nimi oli annettu 32 henkilölle. 1980-luvulta lähtien nimen suosio on kasvanut ja vuoteen 2006 mennessä Pyryksi oli nimetty 2100 poikaa ja 10 tyttöä.
Nimipäivä 1.11. vuodesta 1995 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1997
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Peetu on vanhastaan ollut Pietari-nimen kutsumamuoto, nykyään myös mm. Petrin, Peterin, Pertin, Pertun ja Petran lempinimi. 1970-luvulta alkaen Peetua on käytetty myös virallisena nimenä. Pietari taas on tullut kreikan kalliota merkitsevästä nimestä Petros ja sen muunnelmasta Petrus. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet)
Vanhoista rahoista on kysytty aikaisemminkin. Voit selata vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusana: rahat.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2008. Rahojen arvoon vaikuttaa myös se, missä kunnossa ne ovat. Rahoille on määritelty kuntoluokat, jotka löytyvät myös Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Mainitussa teoksessa 5 pennin reikäkolikolle (1941) on määritelty hinta vain korkeimmassa kuntoluokassa, 1 e.
25 pennin kolikon (1939) keräilyarvoksi on määritelty korkeimmassa kuntoluokassa 6 e ja sitä alemmassa 3 e, muissa...
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan kaikki nämä nimet ovat Mikael-nimen muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Mikael-nimi taas tulee Raamatusta, jossa Mikael on arkkienkeli ja Jumalan kansan suojelija. Alunperin nimi tulee hepreankielisestä nimestä Miikael ('kuka on niin kuin Jumala').
Miko-nimi on almanakassa 29.9. Mikke ja Miku voivat viettää nimipäivää Mikaelin päivänä niin ikään 29.9.
Malla on kutsumamuoto useista eri nimistä kuten Amaliasta, Magdaleenasta, Malviinasta ja Matildasta. Joku Lapin kävijä on voinut nimetä tyttärensä Mallaksi Kilpisjärvellä sijaitsevien Malla-tunturien mukaan. Tällöin nimi kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Saana.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden...
