Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
Kirjailija Yaşar Kemalin oikea nimi on Kemal Sadık Gökçeli. Näin ollen Yaşar Kemal on taiteilijanimi. Hänen teoksiaan ei kuitenkaan hyllytetä Kemalin mukaan, koska taiteilijanimi ei noudata selkeää etunimi plus sukunimi rakennetta, vaan se koostuu tarkalleen ottaen kahdesta etunimestä. Tällöin nimeä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja hyllytys tapahtuu ensimmäisen sanan Yaşarin mukaan. Samoin on toimittu esimerkiksi Katri Helenan kohdalla. Sen sijaan taiteilijanimessä Ilkka Remes etu- ja sukunimi on selkeästi erotettavissa, joten hänen teoksensa löytyvät sanan Remes kohdalta.Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Helsingin yliopiston rda-kuvailuohjeiden avulla.
Korkeakoulukirjastojen laatutyöstä on vuonna 2007 ilmestynyt opas, joka löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.stks.fi/files/julkaisut/Laatu_Ratkaisee.pdf
Oppaan mukaan
"Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kyky luoda laatua kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinprosesseja, joiden laadukas toiminta on välttämätön edellytys kehysorganisaation menestykselle. Kirjastojen asema tieteellisessä tietohuollossa on perinteisesti perustunut niiden toiminnan ja palveluiden laadukkuuteen. Vastatakseen palveluihinsa kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin sekä asiakkaiden että erilaisten sidosryhmien taholta, on tieteellisten...
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Aleksi-tietokannasta näkee todellakin vain sen, missä julkaisussa ja millä sivulla ao. artikkeli on. Kirjastoissa on vaihtelevasti tallella aikakauslehtiä. Oman kirjastosi tilanteen saat näppärimmin soittamalla puh. 017-401382. Artikkelikopiot maksavat, kussakin kirjastossa on oma hinnastonsa kopioille. Jos omassa kirjastossa ei ole ao.lehteä, voi sen pyytää kopiona kaukopalvelun kautta. Ja kaukopalvelun hinnasto selviää myös omasta kirjastosta.
Tässä joitakin sarjavinkkejä Tulisiipien, Kepler62:n ja Soturikissojen ystävälle.
Black, Holly: Magisterium-sarja
Siinä missä toiset lapset haaveilevat pääsystä taikakouluun, Callum Hunt yrittää välttää sitä hinnalla millä hyvänsä.
Forester, Kim: Cavallonin kronikat -sarja
Fantasiasarja yksisarvisten, kentaurien, vedenhevosten, pegasosten ja ihmisten jakamasta maailmasta.
Källner, Oskar: Imperiumin perilliset -sarja
Tieteisseikkailu, jossa sisarukset Alice ja Elias etsivät avaruusolentojen kaappaamaa äitiään galaksin syövereistä.
Riordan, Rick: Percy Jackson -sarja
Percy Jackson on tavallinen newyorkilainen koululainen, kunnes eräänä päivänä saa tietää olevansa todellisuudessa merenjumala Poseidonin poika.
Scarrow, Alex:...
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Yksiselitteistä vastausta kirjailijan palkkiosta – saatikka tarkkaa summaa – on mahdotonta antaa. "Kustannussopimukset voivat näyttää hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mikä kustantamo on kyseessä ja millaisiin ehtoihin kirjailija ja kustantaja ovat neuvottelussa päätyneet", niin kuin Kirjailijaliiton verkkosivulla todetaan."Kirjailijan tekijänpalkkion tulee olla asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus kirjailijan työstä. Tekijänpalkkio lasketaan prosenttiosuutena kirjan arvonlisäverottomasta myyntitulosta, jolla tarkoitetaan kirjakaupan tai muun vähittäismyyjän saamiensa alennusten jälkeen kustantajalle maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Myyntitulosta ei vähennetä kustantajan kuluja, kuten graafikon tai kustannustoimittajan...
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
Suomenkielistä korjausopasta tai varaosakirjaa ei Suomen kirjastoista löydy.
Salon kaupunginkirjastosta löytyy englanninkielinen korjausopas nimeltä Massey-Ferguson shop manual: Models TE20,TO20,TO30.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi Nurmon kirjaston kautta.
Kyseistä korjausopasta myy Alfamer Oy.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
www.alfamer.fi
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
