Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren...
Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.
Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen...
Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Neoliittinen vallankumous on englantilaisen arkeologin Vere Gordon Childen käyttöön ottama käsite. Se tarkoittaa sitä suurta mullistusta ihmiskunnan historiassa, jolloin siirryttiin kiinteään asumismuotoon ja elinkeinoiksi tulivat maanviljely ja karjanhoito. Lisätietoa neoliittisesta vallankumouksesta löydät esim. kirjoista Ihmisen suku 2 sekä Otavan suuri maailmanhistoria 1 sivu 94.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Esimerkiksi kirjoissa Sudenpentujen sanasolmuja, Vakoilijan käsikirja ja Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja on ohjeita erilaisten salakirjoitustapojen käyttöön. Nämä kirjat löydät kirjaston nuortenosastolta tietokirjoista hyllyluokasta 79.8. Erilaisia salakirjoituksia ovatr esimerkiksi Spartalainen sauvakirjoitus, aitakirjoitus ja Caesarin salakirjoitus. LIsää voi myös keksiä itse, Etsiväkerho Hurrikaanion kirjassa annetaan lisää vinkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan....
Aatu on muunnos saksalaisesta nimestä Aadolf, jonka merkitys on 'jalo susi'. Aapo on kansanomainen muoto nimestä Aabraham, joka on nähtävästi babylonialaista alkuperää: Abram 'isä (jumalallinen arvonimi) on korotettu'; hepr. käsityksen mukaan Abraham 'kansojen paljouden isä'. Santeri puolestaan on lyhennys Aleksanterista, alk. kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'.
Ks. lisää: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Jerry ja Jerri on sama nimi. Nimipäiväkin lienee sama. Kirjassa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimea, kirjoittanut Juri Nummelin ja Elina Teerijoki todetaan että Jero, Jeri ja Jerri oovat väännetty Jeromesta (Kreikan "pyhää nimeä tarkoittava etunimi) ja muunnos Jerrystä.
KIrjaa voi lukea tai lainata kirjastoissa.
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Suomessa ei ennen 1950-luvun alkua tilastoitu äänilevyjen myyntiä, joten virallista tilastoa ei vuoden 1949 hiteistä ole. Suomi soi -sarjan osasta nro 4 (s. 83) löytyy kuitenkin neljä suosittua kappaletta kyseiseltä vuodelta. Metro-tyttöjen esittämän Ethän minua unhoita -kappaleen lisäksi ovat suosittuja olleet Henry Theelin Kuun virran sillalla, Marja-Leena ja käännösiskelmä Manana (Is soon enough for me), joka on Peggy Leen menestyskappale vuodelta 1947.
Samasta Suomi soi-teoksesta löytyvät suosituimmat suomalaiset iskelmät vuodesta 1951 vuoteen 2000.
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
