Aleksi -tietokannasta, joka sisältää kotimaisia aikakaus- ja sanomalehtiartikkeliviitteitä löytyy hakusanalla ortoreksia ja kirjoittamalla vuosiksi 2005-2010 seuraavat aikakauslehtiartikkelit:
Pyykkönen, Emilia: Pakko ajoi lenkille, julkaisussa: Anna 47(2009): 40, s. 38-41, 2009
Peura, Virpi: Pakko syödä terveellisesti, julkaisussa: Jade 2008: 9, s. 96-98, 2008
Santala, Elsi: Sairaan terveellistä - ortoreksia nuorten verkkokeskusteluissa, julkaisussa: Nuorisotutkimus 26(2008): 1, 18-33, s. 76-77, 2008
Satri, Janna Terveyteenkin voi sairastua, julkaisussa: Kodin Pellervo 2006: 4, s. 62-63
Paasovaara, Virve Eksynyttä minää etsimässä : asiaa syömishäiriöistä
julkaisussa: Vegaia 2005: 3, s. 10-13
Aleksi on käytettävissä Joensuun...
Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Hei! Ohessa verkkoartikkeli Kielikellosta:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2379
"Juurikin" on muotisana, jonka käyttö on tainnut levitä juuri internetin kautta. Perusmuodon "juuri" käyttäminen on varmaan suositeltavinta.
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa...
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Löytyy mm. Hallenberg:Arabiaa vasta-alkajille- seesam aukene.
Tämä paketti löytyy esim. meiltä Viikistä, Kalliosta, Lauttasaaresta hyllystä.(luokka on 891.12)
Shy löytyy Sonata Arctican EP:ltä Successor (Spinefarm Records, 2000). Frank-monihaku löysi cd:n kahdesta kaupunginkirjastosta, Kotkan pääkirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Voit kaukolainata levyn oman lähikirjastosi kautta.
http://www.sonataarctica.info/site07/gallery.php?id=44&s=31&l=uk
http://monihaku.kirjastot.fi/
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Nimen Anri alkuperä on hämärän peitossa. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) ja Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY, 1989) mukaan Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra, joka puolestaan muistuttaa nimeä Anita. 1950-luvulla teos "Anri tunturien tyttö" lisäsi nimen suosiota.
Nimen Anri alkuperää on selvitetty tarkemmin jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?que…
Lisätietoa nimestä Anri löytyy esimerkiksi jo mainituista Pentti Lempiäisen kirjoista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta osoitteesta www.turku.fi/aino
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Esimerkiksi kirjoissa Sudenpentujen sanasolmuja, Vakoilijan käsikirja ja Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja on ohjeita erilaisten salakirjoitustapojen käyttöön. Nämä kirjat löydät kirjaston nuortenosastolta tietokirjoista hyllyluokasta 79.8. Erilaisia salakirjoituksia ovatr esimerkiksi Spartalainen sauvakirjoitus, aitakirjoitus ja Caesarin salakirjoitus. LIsää voi myös keksiä itse, Etsiväkerho Hurrikaanion kirjassa annetaan lisää vinkkejä.
